Luvaton liikkuminen rautateillä on lisääntynyt viime vuodesta. Fintrafficin tilastojen mukaan elokuun loppuun mennessä on raportoitu noin 1 450 junan myöhästymistä asiattoman radalla liikkumisen vuoksi. Viime vuonna määrä samalla aikajaksolla oli reilu 1 300 ja koko vuoden osalta 2 021.
Fintrafficin rataliikennekeskus muistuttaa, että raiteilla, ratapenkalla, ratapihoilla ja seisovien junavaunujen läheisyydessä liikkuminen on hengenvaarallista ja laitonta. Jokaisesta tapauksesta tehdään ilmoitus hätäkeskukseen ja poliisille; riippumatta siitä, sattuuko vahinkoa vai ei.
– Olemme erityisen huolissamme nuorista, jotka ottavat riskejä radalla liikkuessaan, joskus jopa sosiaalisen median haasteiden vuoksi. Rata-alueella liikkuminen voi olla hengenvaarallista jo ensimmäisellä kerralla. Ja se on lailla kiellettyä. Jokainen oikopolku radan yli tai hetken huolimattomuus voi johtaa peruuttamattomiin seurauksiin, eikä yksikään somevideo ole sen arvoinen, muistuttaa häiriöjohtamisen päällikkö Antti Ukkonen Fintrafficin raideliikenteenohjauksesta.
Ukkonen lisää, että radat eivät ole leikkipaikkoja, vaan osa liikennejärjestelmää, jossa turvallisuus on aina etusijalla
Siinä, missä junan tulon kuuli ennen kiskojen kolkkeesta, ovat nykyjunat niin hiljaisia, että lähestyvän junan saattaa huomata vasta liian myöhään. Rata-alueella liikkuminen on aina vaarallista, sillä kovaa vauhtia lähestyviä junia on vaikea havaita.
Rataverkolla liikkuu matkustajajunien lisäksi paljon muutakin liikennettä, kuten tavarajunia ja ratatyökoneita. Näiden aikataulua ei voi tarkistaa, eikä muutenkaan olla koskaan sataprosenttisen varma, milloin radalla kulkee muuta liikennettä.
Aina luvaton liikkuminen ei liity ilkivaltaan tai haluun oleskella rata-alueella. Vahinko voi sattua myös oikaistessa rata-alueen poikki. Rautatien saa kuitenkin ylittää vain tasoristeyksistä ja juna-aseman turvallisten kulkureittien kautta. Nämä on aina merkitty selkeästi tähän tarkoitukseen.
Rautateiden varsilla on erilaisia varoituslaitteita myös muissa paikoissa kuin tasoristeyksissä. Näiden laitteiden varoituksia tulee noudattaa samalla tavalla kuin tasoristeysten varoituslaitteidenkin.
Juna ei voi väistää, ja sen pysähtymismatka on sadoista metreistä jopa kilometreihin. Jos etäisyys on liian lyhyt, ei junan kuljettaja välttämättä voi tehdä mitään edes silloin, kun huomaa ihmisen tai ajoneuvon raiteella. Yhteentörmäys on väistämätön, ellei ihminen itse siirry raiteelta ajoissa pois.
Vahinko voi sattua silloinkin, vaikkei ihminen olisi suoraan raiteella. Vauhdissa olevan junan ilmavirta nimittäin kaataa helposti radan lähellä oleskelevan ihminen. Pahimmassa tapauksessa ihminen voi kaatua raiteille. Tämä on hyvä huomioida myös odottaessa junaa asemalla: ylitä laiturialueilla oleva radansuuntainen varoitusviiva vasta, kun juna on pysähtynyt laiturille.
Junan katolle kiipeäminen aiheuttaa Suomessa vuosittain vakavia loukkaantumisia ja keskimäärin 1–2 hengen kuoleman. Junien katolla on tappava 25 000 voltin jännite ympäri vuorokauden, ja sähkö liikkuu radan ajolangoissa, vaikka juna seisoisi paikallaan rata-alueella. Sähköradan ajolangoissa liikkuva jännite on jopa sata kertaa suurempi kuin kodin pistorasiassa. Se voi hypätä ja iskeä kaukaakin täysin yllättäen.
Junavaunujen päälle tai rata-alueen pylväisiin kiipeäminen on hengenvaarallista kaikissa tilanteissa. Ilmajohtotapaturman seuraukset voivat olla vakavia: uhri saa usein vaikeita palovammoja ja pahimmassa tapauksessa menehtyy saamiinsa vammoihin tai putoamisen seurauksena.