
Mahonkinen Chris-Craft Riviera Pakkahuoneen laiturissa vangitsee ohikulkevien katseita. Niin on aina tapahtunut, kun Jarmo ”Japo” Salonen on tuonut Beautyn eli Kaunottaren muiden nähtäväksi.
Vene ei ole uusikaupunkilaisille vieras näky, aivan kuten ei ole Salonenkaan veneen kyydissä.
– Meillä on ollut aina vene, kun vanhemmat pitivät Salmerin venetelakkaa. Hyvä, ettei synnytysosastolta tuotu veneeseen.
Perheellä ei ollut koskaan purjeveneitä, vaan luotettiin aina moottoreihin. Kiinnostus siirtyi myös Jarmoon.
– Vintage rupesi kiinnostamaan vanhemmalla iällä. 50-luvun ja sitä vanhemmat veneet erityisesti.

Chris-Craft-veneet olivat Saloselle tuttuja jo vanhoista amerikkalaisista elokuvista. Myös vaihto-opiskeluvuosi Yhdysvalloissa herätti kiinnostuksen, joka palkittiin vihdoin vuonna 2013.
Salonen etsi vastaavaa venettä ja löysi kontaktiensa kautta floridalaisen Lou Roncan . Hän oli hankkinut veneen vuonna 2007.
– Rikkaan suvun plantaasin omistaja kuoli, eikä hänen perijöitään kiinnostanut asia. Vene löytyi navetasta, jonkun jenkkiauton takaa, kauheassa kunnossa. Se ei ollut ainakaan 20 vuoteen käynyt vedessä.
Veneessä oli alkuperäinen, tehokkain kilpaversio, joka myös entisöinnin aikana kunnostettiin.
– Lou ystävineen suunnitteli entisöintiin menevän noin vuoden, mutta homma osoittautuikin työläämmäksi. Beauty laskettin Floridan Lake Doralla veteen vuosikymmenien kuivan kauden jälkeen keväällä 2011.
Salonen arvelee, että veneessä ei ole kovinkaan monta alkuperäistä lautaa jäljellä, vaikka se muuten alkuperäisessä kunnossa onkin. Veneessä on ollut lautapohja, joka on korvattu epoksivanerilla. Nyt se ei varmasti vuoda.

Suomeen vene päätyi kaksitoista vuotta sitten.
– En ollut nähnyt venettä aiemmin. Lou Ronca laittoi sen Floridassa traileriin ja vene laskettiin Kaupunginlahteen veteen vuonna 2013.
Alkuperäisessä, Chris-Craft, Hercules KBL -koneessa oli 131 hevosvoimaa. Kilpavenettä varten tehty moottori ei Salosen mukaan ole välttämättä käyttäjäystävällinen, joten siitä tehtiin yhden kaasuttimen versio, kuitenkin tuon ajan alkuperäisistä osista.
”Hyvän kelin veneestä” irtoaa yhä 120 hevosvoimaa.
– Se riittää. Vaikka olisi viisi ihmistä kyydissä, lähtee se silti hyvin liikkeelle.
Salonen sanoo, että tänä vuonna oli ensimmäisen kerran tunne, että kone kestää veneilyn. Aiempina vuosina filosofiana oli, että jos samalla koneella palaa kotirantaan, millä lähti, reissu oli onnistunut.
– En ole konemestari, mutta onneksi hyvä ystäväni Antti Leino on. Hän on 12 vuoden aikana hoitanut koneen kuntoon. Ilman Anttia vene todennäköisesti viettäisi kesät maissa, trailerin päällä.
Alun perin veneet oli rakennettu käytettäväksi makeassa vedessä, Amerikan suurilla järvillä. Beautyn konetta ei koskaan ennen Suomea ole ajettu merivedessä, joka toi mukanaan vanhaa patarautaa olevan koneen ruostumisongelman. Ainoa ratkaisu oli muuttaa koneen jäähdytys suljetulle kierrolle. Parin kesän harjoittelun jälkeen homma alkoi toimia.
– Harrastajat USA:ssa edelleen ihmettelevät, miten saimme Antin kanssa konversion tehtyä, kun heille se on niin ylivoimainen juttu, että mielummin vaihtavat koko koneen modernimpaan.
Saloselle on tärkeää, että Beautyn ”sydän” on mahdollisimman alkuperäinen.

Häneltä kysytään usein onko puinen vene vaikea hoitaa.
– Ei ole, kunhan ei anna auringonvalon vaikuttaa, Salonen sanoo.
UV-säteilyn vuoksi Salonen pitää aina pressua veneen päällä, kun se ei ole ajossa. Huolellisen ylläpidon ansiosta vene on lakattu vain kahdesti.
Kauniin pinnan lakkaamisesta on huolehtinut hiljattain edesmennyt Timo Kohonen .
– Nyt se täytyy opetella itse. Ei ehkä vielä tarvitse lakata, niin hyvin kiiltää, mutta pidänkin venettä talvet sisällä. Se säästää monta työtuntia.

Amerikkalainen Chris-Craft on yksi maailman vanhimmista venevalmistajista. Christopher Columbus Smith perusti yhtiön vuonna 1874 Michiganissa.
Salosen omistamaa 18-jalkaista Rivieraa valmistettiin 1940–50-luvuilla ja jokainen vene on sarjanumeroitu.
– Tämä on numero 178. Kaikkiaan veneitä tehtiin noin 1100, kansainväliseen Chris-Craft-Antique-boat-club -seuraan kuuluva Salonen kertoo.
Vene on sisustukseltaan kuin amerikanrauta. Keinonahkapenkeille mahtuu viisi mukavasti.
– Koko ja muoto sopivat amerikkalaisille, Salonen selittää ja kertoo, että erityisesti sodan jälkeen veneille oli suurta kysyntää Amerikassa.
Hänen mallinsa on runabout-tyyppinen vene, jossa kone on takana, kun toisissa Utility-malleissa moottori on keskellä.
– Minulta usein kysytään, että onko tämä Riva, joka oli Euroopassa suosittu vastaava malli. Carlo Riva teki yhteistyötä Chris-Craftin kanssa, Salonen kertoo italialaisesta moottorivenevalmistajasta.

Amerikkalaisyhtiö valmisti veneitä myös Normandian maihinnousua varten ja alkoi myöhemmin 1960-luvun lopulla tehdä lasikuituveneitä, mutta puuveneet ovat ne, mistä Chris-Craft tunnetaan.
Suomeen vastaavia veneitä on päätynyt kourallinen.
– Riviera 18 -mallia on Suomessa kolme tai neljä, Salonen tietää.
Amerikasta veneitä saa edullisemmin kuin Euroopasta, mutta EU:n huvivenedirektiivin maahantuontimääräykset ovat monimutkaisia. Salosen onni on, että vene on 1940-luvun lopun mallia, sillä ennen vuotta 1950 suunniteltuja tai valmistettuja veneitä saa tuoda vapaammin Euroopan Unioniin.
– Tämä vene oli alun perin luovutettu ensimmäiselle omistajalle tehtaalta 27. joulukuuta 1949.
Dubaissa asuva Salonen on tänä kesänä päässyt veneilemään aivan liian harvoin. Tuulinen ja kylmä alkukesä eivät ole hyvä yhdistelmä pienelle ja matalalle veneelle. Vasta syyskuun aurinkoiset päivät ovat houkutelleet enemmän vesille.
23 vuotta Dubaissa asunut Salonen palaa kotiinsa jälleen syyskuun lopussa. Vuosikymmeniä ulkomailla asunut Salonen aikoo palata melko piankin takaisin Suomeen.
– Nyt olen siirtynyt eläkkeelle. Olen tuleva paluumuuttaja.
Hänellä on kesäpaikka Korsaaressa, josta Kaunotar pääsee tämän alkusyksyn vesillä vielä ainakin Isoonkariin. Paljoa sen pidemmälle hän ei yleensä lähde.
Kaunottarella on vuosien varrella kuskattu useampia hääpareja ja se soveltuu muutenkin pieneen huviajeluun. Pientä moitittavaakin silti löytyy.
– Pitäisi olla kolme kättä, Salonen naurahtaa, kun ohjaa vaihdekepin ja ratin avulla veneen takaisin laituriin.