Taipaleenjärvellä suojellaan järveä ojia patoamalla

0
Uudenkaupungin ympäristöpäällikkö Susanna Puottula ja vesi- ja luontoasiantuntija Jarkko Leka Valoniasta esittelevät Taipaleenjärven rannan läheisyydestä padottua ojaa.

Kalannissa sijaitseva Taipaleenjärvi on yksi kaupungin suurimmista järvistä ja sen rannoilla on runsaasti niin vapaa-ajan kuin vakituista asutusta. Järven ekologinen tila on kuitenkin arvioitu vain tyydyttäväksi.

– Vesien tilaa arvioidaan viisiportaisella asteikolla huonosta erinomaiseen. Minimitavoitteena tulisi aina olla vähintään hyvä ekologinen tila ja jos näin ei ole, on syytä ryhtyä toimiin, taustoitti vesi- ja luontoasiantuntija Jarkko Leka Valoniasta.

Osana Varsinais-Suomen Helmikunnat hanketta on Valonian johdolla tehty nyt ensimmäiset toimet Taipaleenjärven suojelemiseksi.

– Järven ongelmana on että se on matala, järven valuma-alue on metsämaavaltaista ja näistä metsistä järveen laskee vähintään 11 ojaa. Ojavesien mukana järveen kulkeutuu ravinne- ja kiintoainekuormitusta, etenkin metsä- ja maatalousalueilta, selvitti Leka.

Jotta tätä kuormitusta saadaan vähennettyä, on nyt Uudenkaupungin kaupungin omistamilla mailta padottu kaksi järveen johtanutta kuivatusojaa.

– Tämä on yksinkertainen ja edullinen tapa parantaa järven tilaa, tiivisti Leka.

Padon seurauksena on toki se että padon yläpuolinen metsämaasto tulee vettymään.

– Olemme kuitenkin valinneet padon paikan niin että vettyminen keskittyy hyvin pienelle alueelle. Tällä alueella ei ole suurtakaan puustollista arvoa ja se on aiemmin selkeästi ollut korpimetsää, Jarkko Leka esitteli Taipaleenjärven uimarannan lähistöllä padottua ojaa.

– Ojan patoamisen toisena tavoitteena on tämän jo kadonneen korpimetsän palauttaminen, eli samalla kun suojelemme järveä niin ennallistamme luontoa. Tosin tuloksia näemme maastossa vasta noin viiden vuoden päästä.

Leka toivoo, että ojien patoaminen toimii myös esimerkkinä muille, oman järvensä ekologisesta tilasta huolestuneille maanomistajille. Hän kuitenkin painottaa, että ojia ei tule padota ominpäin, vaan yhteistyössä kaikkien alueen maanomistajien kanssa. Näin vältetään turhat ja pitkäkestoiset ojariidat.

– Nykyisten paikkatietokarttojen ja mallinnusohjelmien avulla on suhteellisen helppo selvittää mitä seurauksia ojan patoamisella on lähiluonnolle ja kuinka kauas patoamisen vaikutusalue ulottuu. Meiltä Valoniasta voi esimerkiksi kysyä neuvoa miten asiassa kannattaa edetä, mikäli tämäntyyppinen omaehtoinen vesien kunnostustyö kiinnostaa, korosti Jarkko Leka.

Valonia on Varsinais-Suomen kuntien yhteinen puolueeton kestävän kehityksen asiantuntijaorganisaatio. Varsinais-Suomen Helmikunnat III on puolestaan Valonian ja viiden varsinaissuomalaisen kunnan yhteinen luonnonhoitohanke. Mukana ovat Laitila, Naantali, Parainen, Salo ja Uusikaupunki. Yhteishankkeessa tehdään luonnonhoitotöitä vuosina 2024–2025 perinneympäristöissä, kunnostetaan puroja sekä ennallistetaan korpia.