”Ukraina taistelee olemassaolostaan”

0
Operaatio Mobilisaation Ukrainan maajohtaja Wayne Zschech kertoi Pyhämaan lähetyspiirin tapaamisessa arjesta sotaa käyvässä maassa. Tulkkina Anna-Liisa Hyrsky-Heikkilä.

– Moni on jo väsynyt sotaan ja sotauutisiin, mutta uskokaa, että kukaan ei ole niin väsynyt sotaan kuin ukrainalaiset. Mutta vaihtoehtoa ei ole, taistelua on jatkettava, sillä Ukraina taistelee nyt vapautensa ja koko olemassaolonsa puolesta.

Näin totesi Ukrainassa jo yli 30 vuotta asunut, alunperin Australiasta kotoisin oleva Wayne Zschech . Zschech työskentelee kansainvälisen yhteiskristillisen lähetysjärjestön Operaatio Mobilisaation maajohtajana Ukrainassa.

– En tunne Ukrainasta ketään kuka ei olisi haudannut jotakuta läheistään sodan uhrina. Maassa on tapana tuoda isänmaan puolesta kuolleen henkilön haudalle valtion lippu ja nyt hautausmaat ovat yhtä lippumerta. Ukraina maksaa valtavaa hintaa vapaudestaan, eikä sodalle ole loppua heti näkyvissä, muistutti Zschech.

Pyhämaan lähetyspiirin kokoontumisessa vierailleet Wayne Zschech ja hänen työtoverinsa, lastenleirityön johtaja Hensie van der Merwe kertoivat minkälaista arki on sotaa käyvässä maassa ja miten Operaatio Mobilisaatio auttaa ihmisiä paikallistasolla.

– On selvää, että maan ongelmat ovat suuria. Meillä on kaupoissa yhä ruokaa, tosin hinnat ovat nousseet järjettömästi, mutta myös kotirintamalla alkaa olla pulaa väestä, esimerkiksi maatiloille tai sadonkorjuuseen ei löydy työntekijöitä. Mutta jokainen ukrainalainen tekee sen minkä pystyy, kuvaili Zschech.

Hän itse työskentelee Kiovan ulkopuolella Operaatio Mobilisaation uusiutuvan energian tuotannon parissa.

– Me esimerkiksi keräämme jätepuuta ja teemme siitä brikettejä, joiden avulla ihmiset pystyvät lämmittämään kotejaan. Venäjä on tuhonnut iskuissaan huomattavasti Ukrainan infraa, erityisesti sähkö- ja energiajärjestelmiä, ja siksi tarvitaan vaihtoehtoisia, yksinkertaisia tapoja tuottaa lämpöä. Pahoin kuitenkin pelkään, että tulevasta talvesta on jälleen tulossa ankara Ukrainan asukkaille, kuvaili Zschech.

Ukrainalaiset pyrkivät rakentamaan tuhottua infraa takaisin niin nopeasti kuin mahdollista, mutta tässäkin työssä on koettu hyökkääjän julmuus. Wayne Zschech kertoi, miten Venäjä on järjestelmällisesti toteuttanut ns. tuplaiskuja. Ensin tiettyyn kohteeseen lähetetään yksi ohjusisku ja kun paikalle on rientänyt apuun pelastushenkilöstö tai energiaverkkoa korjaavat sähkömiehet, hyökkääjä iskee samaan kohteeseen uudelleen. Näin myös Ukrainan pelastustoimi on kärsinyt suuria tappiota kolme ja puoli vuotta kestäneen sodan aikana.

– Sota-aika on opettanut meidät siviilit olemaan koko ajan hälytystilassa ja kuuntelemaan ympäriltä kuuluvia ääniä. Jokainen jo tietää miltä kuulostaa ajoneuvon kokoisen dronen ylilento ja valitettavan moni myös tietää, miten sen ääni muuttuu dronen lähtiessä hyökkäykseen. Myös yöt pommisuojissa tai metron maanalaisilla asemilla ovat arkea miljoonille ukrainalaisille.

– Sydäntä särkee ajatella, miten moni lapsi ei ole saanut elää tai muista enää normaalia lapsuutta. Ei ole normaalia käydä koulua pommisuojassa tai kuulostella koko ajan mahdollisen ilmahälytyksen ääntä, Zschech huokaisi.

Hän muistutti, että yhtä sydäntä särkevää on sekin, että niin moni sotaan joutunut isä on joutunut hyväksymään sen ettei saa olla oman lapsensa kasvussa mukana. Lapsen elämä jatkuu sotapakolaisena jossain muualla, ehkä Suomessa.

Operaatio Mobilisaation yksi työmuoto Ukrainassa keskittyykin juuri lapsiin.

– Me järjestämme sotilasperheiden, pääasiassa orvoille lapsille leirejä, jotka tuovat toivoa ja valoa näiden lasten elämään. Tavoitteenamme on rakentaa kiinteä leirikeskus toimintaa varten ja siihen keräämme nyt lahjoitusvaroja. Varoja tarvitaan toki myös leiriruokaan, materiaaleihin ja lasten matkoihin, selvitti lastenleirityön johtaja Hensie van der Merwe.

Hänen vastuualueeseen kuuluu myös leiriohjaajien kouluttaminen. Ohjaajille opetetaan esimerkiksi traumatisoituneen lapsen kohtaamista.

– Meidän ohjaajamme ovat iältään 15-20 vuotiaita. Ohjaajiksi on värvättävä nuoria, sillä aikuisia ei ole, heitä tarvitaan muualla.

Wayne Zschech ja Hensie van der Merwe halusivat kiittää kaikkia suomalaisia, jotka ovat jo auttaneet Ukrainaa ja ukrainalaisia tavalla tai toisella.

– Lämmin kiitos avustanne ja kiitos siitä, että olette ottaneet Ukrainasta sotaa paenneet ihmiset avoimesti vastaan ja autatte heitä. Ja jos et taloudellisesti tai muuten pysty auttamaan, niin rukoile Ukrainan ja sen kansan puolesta

Parikymmentä vuotta sitten Etelä-Afrikasta Ukrainaan lähetystyöhön muuttaneella Hensie van der Merwellä oli vielä henkilökohtainen pyynnön kaikille Pyhämaan seurakuntakodissa paikalla olleille. Hän nosti esiin hääkuvan nuoresta sotilaasta ja tämän yksinkertaiseen, valkoiseen mekkoon pukeutuneesta morsiamesta.

– Tässä kuvassa on tyttäreni ja hänen aviomiehensä. Heidät vihittiin toukokuussa. Tämän viikon maanantaina nuori aviomies pääsi ensimmäisen kerran pois rintamalta tapaamaan vaimoaan heidän häidensä jälkeen. Mutta jo perjantaina hänen on matkustettava takaisin etulinjaan, joten olkaa kiltit ja rukoilkaa tämän nuoren sotilaan hengen ja tyttäreni sydämen puolesta.

UKRAINASSA TARVITAAN YHÄ APUA

Ukrainan avuntarpeet jatkuvat laajoina ja monialaisina.

– Tällä hetkellä Suomesta Ukrainaan lähetettävässä avussa painottuvat erityisesti pelastustoimen ajoneuvot sekä energiasektorin ja terveydenhuollon materiaali, tiedottaa apua koordinoiva Suomen sisäministeriö.

Sisäministeriö kanavoi siviilipuolen materiaaliapua ja lahjoituksia yhteiskunnan eri sektoreilta EU:n pelastuspalvelumekanismin kautta. Näin esimerkiksi yritykset, virastot, järjestöt, kunnat tai hyvinvointialueet voivat osallistua Ukrainan tukemiseen.

Ukrainaan on lähetetty kuluvana vuonna mm. sammutus- ja johtoautoja, ambulansseja, generaattoreita sekä sairaalalaitteita ja -tarvikkeita. Ukrainan yhteiskunnan toimintakykyä on tuettu kuluvana vuonna niin ikään viestintäväline- ja linja-autolahjoituksilla.

Ukrainan auttamisessa lahjoittajilla on tärkeä merkitys. Suomesta lähteneet lahjoitukset ovat pääosin peräisin yrityksiltä, kunnilta ja hyvinvointialueilta, järjestöiltä tai virastoilta. Suomi on myös tehnyt hankintoja Ukrainan auttamiseksi.

Sisäministeriö opastaa, että yksityishenkilöille tehokkain tapa auttaa on tehdä lahjoitus avustusjärjestöille, jotka kykenevät toimittamaan avun perille keskitetysti ja myös arvioimaan avun tarpeen paikan päällä. Avustusjärjestöillä on kokemusta kriisitilanteista ja toimivat hankintaketjut. Lukuisat järjestöt ja yhdistykset tekevät myös tärkeää avustustyötä.

Tarkista rahankerääjän taustat, jos lahjoitat rahaa. Näin varmistat, että apu päätyy oikeaan paikkaan.

Lähde: Sisäministeriö