Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Atso Vainio otti kantaa selvitystyön puolesta Helsingin Sanomissa viikko sitten.
– Voihan se tuntua oudolta, miksi pieni Uusikaupunki tällaisia miettii. Kiinteä yhteys Helsingistä Tukholmaan muuttaisi kuitenkin saavutettavuuttamme niin paljon, että kannattaa vaikuttaa asioihin niillä lihaksilla, mitä meillä on, hän perustelee.
Vainio arvioi, että mikäli kiinteää yhteyttä (tunnelia ja siltaa) alettaisiin suunnitella lounaisrannikolta Tukholmaan, se merkitsisi investointeja Vakka-Suomen infrastruktuuriin. Myös Uusikaupunki hyötyisi hankkeesta.
Vainion mielestä Turun ja Tukholman välisessä yhteydessä olisi merkittäviä etuja, joita kannattaa korostaa.
– Lounaisrannikolta on lyhyin matka Ruotsin kautta Keski-Eurooppaan. Tukholman pohjoispuolelta on myös hyvät liikenneyhteydet eteenpäin.
Tallinnan eteläpuolella ja Uumajan ympäristössä infrastruktuuri ei ole yhtä hyvällä tasolla.
Kiinteän yhteyden rakentaminen Ruotsiin on iso hanke, eikä nopeasti toteutettava. EK on pitänyt todennäköisenä sen toteutumista vasta 2040–50-luvuilla.
– EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies kiteytti asian hyvin niin, että jos matkaa ei aloita, ei voi päästä perillekään.
– Länsiyhteyksiemme kannalta tärkeää on hakea yhteisiä intressejä Skandinavian maiden, EU:n sekä toivottavasti joskus vielä myös Venäjän kanssa voi elpyä. Se osaltaan tekisi kiinteän yhteyden kiinnostavammaksi muillekin kuin Suomelle.
Kiinteä yhteys Ruotsiin voisi tukea myös Suomen asemaa investointikohteena.
– Ulkomaisia investointeja Venäjälle tuskin suuntautuu pitkään aikaan, mutta Suomi tarjoaa tähän hyvän vaihtoehdon yritysten toimintaympäristönä.
