Wintterissä valmistuu 2 100 ruoka-annosta päivässä – Kouluissa ja päiväkodeissa kiertää kahdeksan viikon ruokalista

0
Wintterin valmistuskeittiössä tehdään ruokaa myös muihin kouluihin sekä päiväkoteihin. Töitä tehdään arkisin kahdessa vuorossa. Työntekijöitä on 14, mutta kuvaan ehtivät Heidi Mäkelä (vas.), Topias Rivasto, Titta Taipalus-Laine, Heli Salminen ja Justiina Salonen.

Uudenkaupungin kouluissa ja päiväkodeissa on käytössä kahdeksan viikon kiertävä ruokalista. Tällä viikolla ruokalista on käyty ensimmäistä kertaa läpi siten, että Wintterin valmistuskeittiöstä on valmistunut kertaalleen kaikki uudelle ruokalistalle valitut annokset.

– Yleisesti ottaen kastikeruoat eivät ole lasten suosikkeja, vaan kappaleittain otettava ruoka on suositumpaa. Uudessakaupungissa tykätään makaronilaatikosta, uunimakkarasta ja perunamuusista, lihapullista ja lohesta, kaupungin ruokapalvelupäällikkö Titta Taipalus-Laine kertoo.

Oppilaat voivat itse koota oman annoksensa linjastolta. Erikseen on laitettu salaattipöytä, juotavat ja leivät sekä lämpimät ruoat.

Wintterin valmistuskeittiön ruokalista on koostettu yhteistyössä oppilaiden ja työryhmän kanssa. Oppilaat saivat ennen Wintterin avautumista äänestää ruokalistalta pois inhokkiruokansa ja tilalle sai valita suosikkiruokiaan. Kaupungin ruokapalveluiden henkilökunta muokkasi ruokalistan koulu- ja päiväkotikäyttöön sopivaksi.

Taipalsu-Laine muistuttaa, että kouluruoka perustuu Opetushallituksen määritelmään. Se tarjotaan oppilaille maksuttomana, terveellisenä ja täysipainoisena. Ateriaan kuuluu lämmin kala-, kasvis- tai liharuoka, ruokajuoma, salaatti, leipä ja levite sekä satunnaisesti myös jälkiruoka.

Kouluruokailusuosituksen mukaan koulussa tarjottavan aterian tulisi kattaa noin kolmannes oppilaan päivittäisestä energiantarpeesta.

– Ruoan ja välipalojen tehtävänä on tukea opiskelua ja auttaa oppilasta jaksamaan. Olemme hakeneet ruokalistalle kultaista keskitietä, mutta myös niin, että oppilaat voisivat tutustua uusiin makuihin, hän lisää.

Tänään kouluruokana oli tarjolla tomaattista possukastiketta, keitettyjä perunoita, jäävuorisalaattia ja porkkanaraastetta. Kasvislounaalla oli tarjolla tomaattinen quorn-kastike.

Wintterissä ruokailuajat on porrastettu eri ikäluokkien välille niin, että koululaiset syövät kello 10.15– 12.15. Yhdellä kerralla kouluravintola Mantaan mahtuu noin 250 ruokailijaa. Jokainen oppilas saa ottaa lautaselleen sen verran kuin arvelee syövänsä.

– Ja ruokaa saa aina hakea lisää. Yritämme opettaa lapsille myös lautasmallia, jotta he oppisivat sen, minkä verran esimerkiksi kasviksia, perunoita ja kastiketta lautaselle kuuluisi ottaa.

Päivittäin Wintterissä ruokailee 800–900 henkeä. Luku sisältää sekä lapset että työntekijät. Ruokaa on valmistuskeittiössä tekemässä vuorotyössä 14 henkeä.

– Teemme päivittäin 2 100 annosta, koska ruokaa toimitetaan myös muihin kouluihin ja päiväkoteihin. Esimerkiksi tänään on valmistettu 152 erikoisruokavalion annosta, joista 70 oli kasvissyöjille, mutta linjastolla oli myös erikseen tarjolla kasvisruokaa. Lisäksi valmistamme mahdolliset Wintterin tapahtumiin tilattavat tarjoilut, Taipalus-Laine laskee.

Kolmen edellisen vuoden ajan kaupungin koulujen ruoka toimitettiin ostopalveluna Kaareasta, koska Pohitullin koulun valmistuskeittiö oli jo purettu Wintterin rakentamisen alta ja uusi keittiö ei vielä ollut valmistunut.

– Olemme äärimmäisen onnellisia siitä, että saimme oman valmistuskeittiömme ja teemme siellä nyt omaa työtämme kunnianhimoisesti. Opettelemme toimimaan uusissa tiloissa ja ratkomme haasteita sitä mukaa, kun niitä tulee vastaan. Sekin on osa ammattitaitoamme.

Esimerkiksi vuonna 2023 Opetushallituksessa laskettiin, että valtakunnallisesti kouluruoka maksoi keskimäärin 3,25 euroa oppilasta kohden. Sinä vuonna uusikaupunkilaislapsen kouluruoka maksoi ostopalveluna 6,11 euroa päivää kohden. Vertailun vuoksi samana vuonna esimerkiksi Vehmaalla kouluruoka maksoi 3,4 euroa oppilasta kohden, Kustavissa 10,1 euroa ja Pyhärannassa 7,1 euroa.

Vuonna 2022 kaupungin oman ruokapalveluhinnaston mukaan kouluruoka maksoi ilman arvonlisäveroa 5,08 euroa. Luvusta elintarvikkeiden osuus on noin 40 prosenttia ja loput liittyvät esimerkiksi tilavuokraan, kuljetus- ja ruoanlaittokustannuksiin. Tuoretta tietoa tämän vuoden kustannuksista ei vielä ole, koska Wintterin keittiö on toiminut vasta vähän aikaa.

Viimeisimmän kaupungin teknisen lautakunnan kokouksessa käsitellään kuitenkin ensi vuoden talousarviota, ja siinä todetaan, että ruokapalveluiden siirtyminen kokonaan kaupungin omaksi tuotannoksi vuoden 2026 aikana tuo satojen tuhansien eurojen säästöt vuositasolla.

Viime viikolla Wintterissä vietettiin hävikkiruokaviikkoa, mutta muitakin teemaviikkoja on vielä luvassa. Suunnittelun alla on muun muassa lähiruokaviikko, monikulttuurisuusteema sekä erilaisia vuodenaikoihin liittyviä ruokatempauksia. Myös pyhäinpäivä ja joulu näkyvät ruokalistassa ja ruokalan sisustuksessa.

– Kaikki on kuitenkin vielä hieman opettelua, koska aloitus uusissa tiloissa kestää ennen kuin palaset loksahtavat paikoilleen. Esimerkiksi vanhoihin tuttuihin resepteihin on voinut tulla hieman muutoksia, jos tilattavia tuotteita on poistunut tukusta ja olemme joutuneet etsimään tilalle uusia, hän lisää.

Taipalus-Laine muistuttaa, että oppilaiden asenne ruokaan ja ruokailuun lähtee jo varhaislapsuudesta. Hän toivoo, että mistä tahansa ruoasta puhutaan neutraalisti ja siten, että lapsi uskaltaisi maistaa vieraaksikin koettuja raaka-aineita.

– Kouluruoka on Suomessa ilmaista ja laadukasta. Ruokailuhetki on koulussa sosiaalinen ja kasvatuksellinen tilanne, joka tarjoaa tauon opiskeluun. Ruokarauhan saaminen ja ruoasta nauttiminen on lapsen oikeus. Kansainvälisesti tarkasteltuna maksuton kouluruoka on harvinaisuus, hän korostaa.

Terveyden ja hyvinvoinninlaitoksen (THL) tuoreen kouluterveyskyselyn mukaan uusikaupunkilaislapsista ja -nuorista hieman yli 50 prosenttia käy syömässä kouluruokaa päivittäin. Yli 80 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista oli sitä mieltä, että ruokaa on tarjolla riittävästi. Vain joka neljännes 8.–9.-luokkalaisista piti ruokaa laadultaan hyvänä. Tutkimus on tehty Kaarean ostopalvelun ajalta.

– Ensi vuonna saamme tiedot siitä, kuinka lapset suhtautuvat kaupungissa itse tehtyyn ruokaan, Taipalus-Laine korostaa.

Wintterin ruokapalvelut toivovat palautetta siitä, mistä ruoista pidetään ja mistä ei. Yksinkertaisuudessaan he toivovat ruokailijoilta viestiä siitä, mitä muutoksia toivottaisiin. Seuraavien viikkojen aikana jokaiseen kouluun tuodaan palautelaatikko, mutta viestiä voi laittaa myös sähköpostitse osoitteeseen ruokapalvelut.palautteet@uusikaupunki.fi.

– Silloin palaute tulee suoraan meille ja vain siten voi vaikuttaa. Haluamme mahdollisimman paljon tietoa, jotta voimme kehittää palveluamme. Emme voi aina tarjota herkkuruokaa, mutta ruoan on oltava terveellistä ja maukasta ja sen takaamme jatkossakin, summaa Taipalus-Laine.

Fakta
Mitä viikolla 40 syödään kouluissa?

Maanantai: jauheliha- tai soijarouhekastike, keitetyt perunat, jäävuorisalaattia, paprikaa, persikkaa, punajuurikuutioita
Tiistai: bataatti-juurespihvejä, kermaviilikastike, keitetyt perunat, jäävuori-melonisalaatti, kurkkusuikale
Keskiviikko: kinkku- tai kasviskiusaus, punajuurisalaatti
Torstai: kala- tai kesäkeitto, moniviljaleipä, tomaattiviipaleet, jogurttivaahto
Perjantai: liha- tai linssijuurespata, keitetyt perunat, jäävuorisalaattia, paprikaa, persikkaa, puolukkahilloa