Yritysten kasvuhaluja kartoitetaan hankkeen avulla – Vakka-Suomessa keskitytään teollisuuden pieniin yrityksiin

0
Mika Laitonen aloitti Next rural -hankkeen projektipäällikkönä.

Elokuussa alkaneella Next-Rural-hankkeella kartoitetaan alueen kasvuhaluisia yrityksiä.

– Vahvistetaan yritysten resilienssiä eli kriisinkestävyyttä, kasvua ja kilpailukykyä ja tehdään ajankohtaisen tiedon päivittämistä eli järjestetään erilaisia työpajoja ja verkostoitumismahdollisuuksia, projektipäällikkö Mika Laitonen tiivistää.

Erityisesti haussa on yrityksiä, joilla on halua kansainvälistymiseen, laajentamiseen, digitalisaatioon, teknologian hyödyntämiseen ja omistajavaihdoksiin.

Heinäkuun lopussa vuonna 2027 päättyvän hankkeen keskiössä ovat alle 10 henkeä työllistävät mikroyritykset ja alle 50 työntekijän pienyritykset.

Suuriakaan yrityksiä ei suljeta siinä suhteessa pois, että ne tarvitsevat alihankkijoita. Laitosen mukaan puolustusteollisuus ja kaksikäyttötuotteet eli sekä normaaliin siviilikäyttöön että sotilaallisiin tarkoituksiin soveltuvat tuotteet ovat nyt kuumia suuntia.

– Hankkeen tarkoituksena on saada yritykset miettimään ja kartoittamaan uusia mahdollisuuksia, voisiko yritys tehdä jotakin muuta tai kelpaisiko nykyinen tuote hiukan viilaamalla jonnekin muualle, Laitonen kuvailee.

Ukipoliksen Vakka Vire- ja NextRural-hankkeet tähyävät myös Ukrainan suuntaan

– Siellä on jo kymmeniä suomalaisia firmoja, mutta muut maat ovat edelläkävijöinä. Vaikka sota on käynnissä, koko ajan uudelleenrakentamista tapahtuu, Ukipoliksen toimitusjohtaja Katariina Torvinen sanoo.

Vaikka pienet yritykset eivät suoraan pääsisi Ukrainaan tai muualle ulkomaille, voi väylä avautua suurempien kautta.

– Isompien yritysten on rakennettava alihankintaketju ja siihen pääseminenkin voi olla pienille merkittävä asia, Laitonen muistuttaa.

Hankkeen tarkoituksena onkin luoda uskallusta yrityksille hakea kasvua. Aiemmista hankkeista on opittu, että solmut aukeavat, kun on saanut uusia näkökulmia ja ideointiapua.

Verrannollisia yrityksiä voi löytyä maakunnan sisältä, mutta niistä ei välttämättä ole tietoa. Yrityksille luodaan hankkeen avulla verkostoa ja kumppanuuksia.

– On naitettu yrityksiä keskenään, mutta siihen kysytään aina lupa, Torvinen muistuttaa vaitiolovelvollisuudesta.

Hän muistaa, kuinka sai laitilalaisen ja loimaalaisen yrityksen yhteiseen projektiin, vaikka heillä ei ollut tietoa toisistaan.

Maakunnallisessa hankkeessa on neljä projektipäällikköä ja sen hankehallinnoija on Yrityssalo. Vakka-Suomen alueella hanketta hoitaa Ukipolis.

– Pitkästä aikaa Loimaan seutu on mukana hankkeessa ja lisäksi mukana ovat Kemiönsaari ja Parainen, Torvinen kertoo.

Vakka-Suomessa keskitytään teollisuuteen, jonka lisäksi alueen kärkiosaamista ovat elintarvike- sekä matkailu- ja palvelualat.

– Matkailulle ja elintarvikkeille on jo omat hankkeensa käynnissä. Teollisuudessa on pääpaino, Torvinen selventää.

Mika Laitosen tausta on teollisuudessa ja ict-alalla, joissa hän on ollut projektipäällikön, linjaesimiehen ja paikallisjohtajan tehtävissä. Kokemusta on automaattisista materiaalinkäsittely- ja toiminnanohjausjärjestelmistä sekä myös telakkamaailmasta puolustusvoimien hankkeesta.

Projektipäällikkö Laitosen työ on alkanut yritysten kartoittamisella.

– Seuraavaksi, kun on saatu yritykset kontaktoitua, tulevat toimenpiteet. Järjestetään seminaareja ja tapahtumia, joihin yritykset voivat osallistua.

Torvinen sanoo, että kyseessä on hanke, jossa voidaan käyttää yrityskohtaisesti 1,5 päivää sparraukseen. Seuraavaksi yrityksille lähtee kysely, johon Laitonen ja Torvinen toivovat vastauksia, jotta päästään töihin.

– Jos pitäisi lukea yritysten ajatuksia, ei sellaista fakiiria ole, Torvinen sanoo.

Hankkeen rahoituksen on myöntänyt Varsinais-Suomen ely-keskus maatalousrahoituksesta.