Luonnonvarakeskuksen tekemän arvion mukaan Suomessa on susia 476-669 yksilöä. Määrä on edellisvuosien arvioita huomattavasti suurempi. Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jukka Rinnemaa ja Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jari Mantere korostavat, että aiempaa realistisempi tietämys susikannasta perustuu osin susialueilla asuvien ihmisten omaan aktiivisuuteen.
– On hyvä, että entistä aktiivisemmin ilmoitetaan susihavainnoista alueen petoyhdyshenkilöille. Petoyhdyshenkilöt tarkistavat aina havainnot ja kirjaavat ne sitten tutkijoidenkin käyttämään Tassu-järjestelmään. Näin saadaan ajantasaista kuvaa susien määrästä kullakin alueella, muistuttivat Jari Mantere ja Jukka Rinnemaa.
– Ilmoitus petohavainnosta on aina syytä tehdä, vaikka ei olisi edes sataprosenttisen varma siitä onko kyseessä susi vai joku muu eläin. Petoyhdyshenkilöt ovat koulutettuja erottamaan eläimet toisistaan ja mikäli havaintoa ei voida varmistaa, jätetään se kirjaamatta, lisäsi Rinnemaa.
Havaintomäärien kasvu ei kerro vain ihmisten aktivoitumisesta, vaan luonnollisesti myös susikannan todellisesta kasvusta. Vakka-Suomen riistanhoitoyhdistyksen alueella tehtiin vuonna 2024 susihavaintoja 1075. Tämän vuoden aikana havaintoja on kirjattu Tassu-järjestelmään jo 1422. Tämä oli siis tilanne lokakuun 5. päivä. Näistä havainnoista 620 on tehty Kustavissa. Kalannin seudun riistanhoitoyhdistyksen alueelta susihavaintoja on kuluvalta vuodelta kertynyt vajaa 600, kun koko viime vuoden aikana havaintoja tehtiin 256.
Petoyhdyshenkilöille ilmoitetaan uusia susihavaintoja päivittäin.
– Tämä kertoo myös susien muuttuneesta käytöksestä. Ne liikkuvat aiempaa enemmän päivisin, ne eivät niinkään välttele ihmisiä tai koneita ja käyttävät rohkeasti kulkemiseen teitä ja siltoja. Jopa alueen suurimmalla sillalla, Kustavin ja Taivassalon yhdistävällä Kaitaistensillalla, on nähty susia, Mantere kertoi.
Se, mikä Manteretta ja Rinnemaata suden kanta-arviossa epäilyttää, on Vakka-Suomen alueella asuvien perhelaumojen lukumäärä.
– Meidän tietämyksen mukaan ei ole vain yhtä Vehmaan perhelaumaa, vaan laumoja kyseisellä reviirialueella asuu kaksi. Myös Kustavissa laumoja lienee kaksi, paljasti Jari Mantere.
Perhelaumojen lukumäärällä on merkitystä siksi, että perhelaumassa on aina lisääntyvä alfapari. Jos tietyllä alueella laumoja on yksi, niin tähän laumaan voi ensi keväänä syntyä vaikka kuusi pentua, mutta jos kyseisellä alueella onkin kaksi perhelaumaa, eli kaksi lisääntyvää susiparia, voi ensi kevään jälkeläismäärä olla vaikka kaksitoista, eli tuplasti suurempi.
Koko Suomen tihein susikanta on tällä hetkellä Kustavissa, mutta suteen tai susiin voi törmätä missä päin Vakka-Suomea tahansa. Tämä vaikuttaa ihmisten elämään monin tavoin.
– On täysin ymmärrettävää, että ihmisten pelko ja huoli ovat lisääntyneet, erityisesti niillä alueilla missä susihavaintoja tehdään paljon, tiivistivät Mantere ja Rinnemaa.
Kustavissa ja Taivassalossa suuri osa lapsista saa jo kyydityksen kouluun susivaaran takia.
– Uudessakaupungissakin susikyydeistä kysellään nyt entistä enemmän. Kyselyjä tulee erityisesti kaupungin pohjoispuolelta, missä televisiouutisissakin näytetty perhelauma elelee. Valitettavasti riistanhoitoyhdistys ei susikyydeistä päätä, vaan suosittelee kuljetuksien järjestämistä, päätösvalta asiassa on kuitenkin koulun, korosti Jukka Rinnemaa.
Susikannan kasvun myötä myös korvattavien susivahinkojen lukumäärä on kasvanut Vakka-Suomessa. Viljelijälle korvataan toki suden tappamat tuotantoeläimet, mutta ei niiden täydestä arvosta.
– Sitten ovat nämä kaikki välilliset kotieläinvahingot joita ei korvaa kukaan. Jos sudet esimerkiksi saavat laitumella olevat eläimet pillastumaan ja karkaamaan läpi aitojen, niin kukaan ei korvaa aitojen korjausta tai eläinten pakomatkalla mahdollisesti tekemiä vahinkoja. Viljelijä voi anoa petoaitaa eläin suojaksi, mutta sitä ei myönnetä kovinkaan helpolla ja aitojen pystytys ja ylläpito jäävät joka tapauksessa viljelijän vastuulle, selvensi Mantere.
Susien lukumäärän kasvaessa alueella on hirvieläinten määrä lähtenyt voimakkaaseen laskuun. Vakka-Suomessa on alueilta, joilta pienet hirvieläimet, eli peurat ja kauriit, ovat kadonneet kokonaan.
– Useammin kauriin tai peuran tapaa nyt taajama-alueella kuin metsässä. Ne selkeästi ovat keksineet hakeutua suojaan ihmisten lähelle. Ei tämäkään normaalia ole, puhahti Rinnemaa.
Peurojen ja kauriiden ohella sudet ovat verottaneet myös hirvikantaa. Koko Vakka-Suomen alueelta havaintoja hirven vasoista on vähän.
– Meille myönnetyistä luvista suurempi prosenttiosuus kaadetuista hirvistä tulee olemaan uroksia. Aiemmin luvat jakautuivat tasan urosten ja naaraiden välillä. Lisääntymisikäisiä naaraita tulee säästellä, jotta kanta tuottaisi enemmän vasoja myös susille saalistettavaksi, Mantere totesi.
Molemmat riistayhdistysten toiminnanohjaajat korostavat, että tällä metsästyskaudella tulee hirvieläinten määriä tarkastella todella tiiviisti. Mikäli hirvieläinkannat ovat arvioituja pienempiä, tulee kaatoluvista osa jättää käyttämättä.
–Koiran kanssa metsästämisestä on tullut valitettavan riskialtista ja tietyillä alueilla ei ole mitään järkeä päästää koiraa edes metsään vapaaksi, kuvaili Rinnemaa.
– Taivassalon ja Kustavin suunnalla koiraa ei voi päästää edes omalle pihalle iltapissalle ilman valvojaa, lisäsi Jari Mantere.
Parhaillaan on lausuntokierroksella hallituksen esitys mikä mahdollistaisi suden kannanhoidollisen metsästyksen ensi vuoden alusta alkaen. Jari Mantere ja Jukka Rinnemaa pitävät suden kannanhoidollista metsästystä välttämättömänä.
– Mikäli susikannan annetaan vain kasvaa, niin myös susivahinkojen määrä kasvaa. Ja koko ajan lähestyy se päivä jolloin saattaa tapahtua jotain todella ikävää.
