Koivulan tuvassa on siniset ovet – Teron ja Sinin vuosikymmenten taloremontti on puolivälissä

0
Tero ja Veikko Impola sekä Sini Nikula viettävät paljon aikaa sinisävyisessä tuvassa.

Koivulan talossa on jo vuosikymmeniä ollut siniset tuvan kaapinovet ja samalla periaatteella Pyhämaan Kettelin kylässä sijaitsevaan taloon valittiin uusikin keittiö. Vuonna 1936 rakennettu hirsirunkoinen talo ja sen tupa kuuluvat nykyään Tero Impolalle , Sini Nikulalle ja heidän Veikko -pojalleen.

– Talo on alun perin ollut vaarini kotipaikka. Kun hänestä aika jätti, ostin tilan vuonna 2011 ja muutimme Sinin kanssa tänne tekemään remonttia. Urakka aloitettiin tuvan puuhellasta, Tero Impola kertoo.

Tilan nimeen liittyviä vanhoja pihakoivuja on kaadettu niiden kunnon heikennyttyä. Kasvihuoneen takana kuitenkin tuulessa heilahtelee vielä useampi vanha puu.

– Tällä paikalla on asunut minun sukuani jo vuodesta 1540, Tero kertoo.

Perheen koti on rakennettu vuonna 1936. Se on alun perin Tero Impolan vaarin kotipaikka.

Kiinteistöön kuuluvat myös pihasauna, talli, navetta, suuli, kanala ja puuhuone. Pihassa ja talossa riittää lääniä myös 2-vuotiaan Veikon tutkittavaksi.

– Remontoimme talvella 2012 tuvan vanhan muurin ja puuhellan. Se oli ainoa kapistus, jolla taloa silloin lämmitettiin, mutta tarkenimme kuitenkin yli talven, Sini Nikula muistelee.

Sini on kotoisin Eurajoelta ja Tero Pyhärannasta. He työskentelevät molemmat metsäalalla ja saman alan opiskeluissa he ovat tavanneet 18 vuotta sitten. Siitä eteenpäin he ovat viihtyneet yhdessä.

– Tämä on toinen talo, jota olemme remontoineet. Ensimmäinen yhteinen kohteemme oli edesmenneen mummini koti, Sini kertoo.

Sini, Tero ja Veikko istuvat sinisävyisen tuvan pöydän ääressä. Tuvan kolmesta suuresta ikkunasta näkyy vehreä pihamaa sekä läheinen metsä. Tuvan kaappien oviin on pitkien pohdintojen jälkeen valikoitunut vaalean sinertävä sävy, joka on erilainen kuin aiemmin. Saman sävyn innoittamana on seiniin valittu sini-punasävyinen kukkatapetti.

– Lattian harmahtavan sininen sävy on alkuperäisen maalinsävyn mukaan valittu. Lattialaudat ovat alkuperäisiä, mutta ne on nostettu, puhdistettu ja maalattu. Lattian alle on laitettu lisäeristettä ja lattialämmitys, Tero ja Sini kertovat.

Tuvan seinäkello on tarkka suoruudestaan, muuten se edistää tai jätättää.

Talon ikkunat ovat alkuperäisiä. Tuvan kahden ikkunan väliin on kiinnitetty seinäkello, joka puolen tunnin välein kumisee ajan kulumisesta muistuttaen. Kello on talon alkuperäistä kalustoa ja kiinnitetty samaan paikkaan, jossa se oli jo Teron vaarin aikana.

– Kello on vuodelta 1922, joka oli vaarin syntymävuosi. Veikko syntyi sata vuotta myöhemmin vuonna 2022, Tero kertoo.

– Kerran viikossa vedettävän kellon on oltava luotisuorassa, muuten se edistää tai jätättää, sen takia tapettiin on merkitty viiva, hän lisää.

Noin 120 neliöisestä talosta on tähän mennessä kunnostettu tupa ja kaksi kamaria. Vanhempien makuukamarissa on vaalea puulattia ja vaaleanpunertavat kirsikankukkatapetit. Työhuoneena oleva toinen kamari hehkuu keltaisena luontokuosisen tapetin voimin.

– Nurkassa oleva kaakeliuuni on ostettu sen muuranneelta muurarilta ja se on peräisin laitilalaisesta purkutalosta. Se on muurattu tähän uudestaan ja sopii hyvin tilaan. Se on arviolta 100-vuotias, Tero kuvailee punaruskeaa katseenvangitsijaa.

Kolmas kamari saa todennäköisesti jäädä pääosin 1970-luvun asuun kuviollisen korvikekorkki- eli stragula-maton ja vihertävän ruskeiden tapettiensa kanssa.

Laajennnusosan yläkerrassa on auringonvaloa tulviva tv- ja leikkihuone.

Porstuasta lähtee useita ovia eri tiloihin ja myös alakerran portaat aukeavat samasta aulasta. Porstuaan on aikoinaan rakennettu paneelista eri kokoisia kaappeja, jotka paljastuvat eheännäköistä mintunvihreää seinää tarkemmin tarkasteltua. Kaapit saavat Sinin mukaan jäädä paikoilleen, vaikka tila kaipaa muuten vielä ainakin uutta tapettia.

Tuleva sali on remonttivaiheessa ja sen seinät on otettu paljaalle hirrelle. Seuraavaksi lattiaan laitetaan eristeet.

– Nurkassa oleva pönttöuuni valmistui keväällä. Kattoon tulee vielä paneelit, mutta seinät jätetään paljaiksi. Kunhan sali valmistuu, vietämme joulun kotona isolla porukalla, Tero kertoo.

Kun Sini ja Tero muuttivat taloon, ei sinne tullut kuin kylmää vettä. Pesutiloja varten taloa piti laajentaa ja urakan he aloittivat vuonna 2012.

– En halunnut märkätiloja hirsikehikon sisälle, joten uuden tilan takia oli mentävä alas. Kellarin lattian pintaa piti tiputtaa metrin verran alaspäin, jotta saimme seisomakorkeuden kodinhoito- ja suihkutiloihin. Piikkasimme pienen kaivurin avulla kalliota pois parin kuukauden ajan. Kalliota piti poistaa myös sokkelin alta ja valaa sitä mukaa uutta tilalle, Sini ja Tero muistelevat.

Laajennuksen yläosassa on auringonvaloa kuuden ikkunan ja lasioven voimin tulviva olohuone, jossa perhe viettää aikaa televisiota katsellen tai legoja rakennellen.

Remontin edetessä talosta löytyi vain yksi jo ennalta tiedossa ollut kosteusvaurio, kun sadevesi oli päässyt tekemään tuhojaan ulkoseinään.

– Eikä sekään oikeastaan haitannut, koska laajennuksen toinen kerros tuli sen kohdalle, pahiten vaurioitunut osa seinää poistettiin ja tilalle laitettiin lasiset pariovet, Tero lisää.

Veikko-poika on ollut serkkutytön kanssa pihalla kasteluhommissa, mutta nyt hän tulee pyyhältää sisälle ja hänellä on asiaa isälle.

– Kiinnostaisiko ankkaleikki tai kuplien puhaltelu, Tero kyselee.

Vauhdikas pikkupoika on kuulemma vanhempiensa apuna niin pyykkäämisessä, ruoanlaitossa kuin leipomisessakin.

– Pihalla Veikko rakastaa yli kaiken vettä ja kaikenlaista kastelua, mutta kyllä hän viihtyy mönkijän kyydissä myös ja hänelle on hommattu remontteja varten oma pikkuvasara, Sini kertoo.

Veikon matka jatkuu jälleen ulos ja myös aikuisten talokierros vie seuraavaksi pihalle. Tero kertoo, että talon alkuperäinen väritys on ollut vaalea. Nyt talo on sävyltään vihertävä, eikä pariskunnalla ole suunnitelmia muuttaa talon väriä. Pihalla on useampia istutusalueita, joista osa on vaarin perintöä ja osaa Sini on laajentanut.

– Ja nämä pionit täällä ovat suurimmaksi osaksi Teron vaarin istuttamia, Sini kertoo.

Sini ja Tero ovat suunnitelleet tilan remontoinnista 20 vuoden projektia. Ajallisesti urakka on yli puolen välin, mutta paljon on vielä tekemättä. Toivovatko lapsiperhearkea elävät vanhemmat, että Veikko kasvaessaan alkaisi talon ja tilan isännäksi?

– Koti on tehty elettäväksi ja lapsen kulutuksen kestäväksi. Remontoimme taloa itsellemme ja Veikko saa tehdä omat ratkaisunsa samalla tavoin kuin mekin teimme, Sini lisää.

Uudenkaupungin Vanhat Talot -tapahtuma järjestetään 7.–8.9. 2024.