Wahlbergin museotalossa on esillä lukuisia taideoteoksia, muun muassa maisemamaalauksia ja muotokuvia. Tavan kierroksella teosten tekijät ja historia jäävät ehkä taka-alalle, mutta nyt museonjohtaja Mari Jalava kertoo juuri niistä.
– Ensin pyytäisin suuntaamaan katseen tänne nurkkaan, Jalava opastaa. Seinällä on esillä uusikaupunkilaisen Robert Ekmanin teos.
Ekmanin elämästä ja teoista kerrotaan yksityiskohtaisesti. Hän oli porvarillisen perheen kuopus, nuoresta asti varsin lahjakas taiteen saralla.
– Heillä oli mahdollisuus harrastaa taidetta ja musiikkia, Jalava kertoo ja lisää perheellä olleen muun muassa viulu, piano ja kaksi luuttua. Perhettä kuitenkin kohtasi tragedia Ekmanin ollessa kymmenvuotias, hänen molempien vanhempiensa menehtyessä saman vuoden aikana, vuonna 1818. Tuolloin nuori Robert Ekman muutti pois Uudestakaupungista, asumaan sukulaistensa luo.
Koulussa ” teräväpäiseksi, ahkeraksi ja hyvätapaiseksi ” pojaksi luonnehdittu Ekman jatkoi taiteen polulla. Hän päätyi hovimaalariksi Tukholmaan, josta myöhemmin palasi Turkuun vuonna 1845. Siellä sijaitsee eräs hänen tunnetuimmista teoksistaan, Turun Tuomiokirkon seinäfreskot. Ekman on tuttu myös Uudenkaupungin uudesta kirkosta, jota koristaa hänen maalaamansa alttaritaulu.
– Ekman oli ehkä ensimmäisiä Suomesta lähtöisin olevia taiteilijoita, joka elätti sillä itsensä, Jalava kertoo. Hän mainitsee Ekmanin olleen myös ensimmäisiä Kalevalaa kuvittamaan ryhtyneitä taiteilijoita.
Siinä, missä Ekman oli porvarillisesta perheestä, Arvid Liljelund ponnisti vaatimattomammista lähtökohdista, käsityöläisperheestä. Liljelund oli kiinnostunut taiteesta, mutta ennen tämän unelman tavoittelua hänen oli suoritettava räätälintutkinto.
– Hänen ehkä merkittävimmistä muotokuvista voi huomata, että hän oli räätäli, Jalava toteaa.
Liljelund teki kiertävän taiteilijan töitä. Hän ilmoitti lehdessä, missä milloinkin liikkui, ja ihmiset saattoivat tilata häneltä muotokuvia.
– Hän kulki talosta taloon, kylästä kylään. Minne hänet tilattiin, hän asui siellä, Jalava kertoo.
Arvid Liljelund opiskeli taidetta Suomessa ja ulkomailla. Hän ei koskaan avioitunut, ja kuoli Uudessakaupungissa kesää viettäessään heinäkuussa 1899. Museossa on näytteillä maalaus, jonka Liljelund on juuri tuona vuonna signeerannut.
– Tämä voi olla hänen viimeisiä töitään, Jalava toteaa.
Uusikaupunkilaisia taiteilijoita museossa -opastuskierros järjestetään seuraavan kerran keskiviikkona 3.7. kello 14. Kierros on maksullinen.
