Samaan aikaan, kun työväenyhdistys rakensi työväentaloa Uuteenkaupunkiin, rakensivat vapaaehtoiset Kalannin Maurumaan ja lähikylien asukkaat yhteistä rukoushuonetta Maurumaan kylään. Molemmat rakennukset valmistuivat vuonna 1907.
– Rukoushuoneen rakentamisen taustalla oli Hannulan herätykseksi kutsutun herätysliikkeen toiminta alueella. Hannulan herätys sai erityisesti Kalannissa innostuneen vastaanoton ja yksi sen ilmenemismuoto oli oman rukoushuoneen rakentaminen, kertoi Maurumaan rukoushuoneyhdistyksen varapuheenjohtaja Paavo Ellä.
Maurumaalle rakennettu rukoushuone ei suinkaan ollut lajissaan ainoa, vaan Hannulan herätyksen myötä Lounais-Suomeen rakennettiin arviolta parikymmentä rukoushuonetta.
– Tänä päivänä Maurumaan rukoushuone on yksi harvoista yhä alkuperäisessä käytössään olevista rukoushuoneista, ellei jopa ainoa. Muut on joko purettu tai niissä on jotain muuta toimintaa, lisäsi Ellä.
Yksi syy siihen, miksi rukoushuone seisoo yhä tukevasti pystyssä, on sen rakennustapa. Rakennukset hirret tulivat pääosin kylän isäntien metsistä. Perimätiedon mukaan lahjapuiksi valittiin ne metsän komeimmat tukkipuut.
– Aluksi rakennus oli sisältä hyvin vaatimaton, seinätkin paljasta hirttä. 1920-luvulla sisätiloja ehostettiin, tuolloin sekä sali että sen vieressä oleva sakasti tapetoitiin. Sakastissa yhä esillä oleva tapetti on mahdollisesti peräisin tältä ajalta, kertoi yhdistyksen sihteeri Satu Laivo.
Rukoushuoneen nykyinen ulkoasu on 1950-luvun lopulta, jolloin rakennusta laajennettiin tarjoiluhuoneella ja samalla sisäänkäynnin paikkaa siirrettiin.
Rakentamisesta siis vastasi Maurumaan rukoushuoneyhdistys ja yhdistys omistaa talon yhä tänä päivänä.
– Yhdistys tekee tiivistä yhteistyötä Kalannin kappeliseurakunnan kanssa. Kalannin seurakunnan kirkkoherra ja nykyään kappalainen on aina ollut yhdistyksessä mukana sen puheenjohtajana, selvitti Laivo.
Kesäisin rukoushuoneella järjestetään kesäillan hartaus kerran kuussa, kävijöitä tilaisuuksissa on 40–100.
– Lisäksi talvella rukoushuoneella järjestetään Kauneimmat joululaulut -tilaisuus, lähetysjuhla loppiaisena sekä ristinjuhla pääsiäisenä. Vaikka talosta puuttuukin mukavuuksia, niin silti näissä tilaisuuksissa on aina todella mukava ja lämmin tunnelma. Ilokseni olen myös huomannut, että näiden tapahtumien järjestelyihin löytyy aina apua, kertoi Satu Laivo.
Varoja rakennuksen kunnossapitoon yhdistys kerää tilaisuuksien vapaaehtoisten kahvimaksujen kautta. Tosin joka toisen tilaisuuden kahvikassa annetaan lähetystyöhön. Lähetystyön tukeminen on alusta asti ollut yksi toiminnan kulmakivistä.
Rukoushuoneyhdistys luopui muutama vuosi sitten vuotuisesta jäsenmaksusta ja tilalle otettiin kannatusmaksu.
– Muita tuloja yhdistyksellä ei käytännössä ole, mutta onneksi rukoushuonerakennus on ikäisekseen verraten hyvässä kunnossa. Ikkunoiden kunnostus taitaa olla seuraavaksi työlistalla, selvitti varapuheenjohtaja Ellä.
Yksi syy rakennuksen säilymiselle on ollut se, että talossa ei ole vesi- eikä viemärijohtoa. Tämä toki hankaloittaa tilaisuuksien järjestämistä, mutta on säästänyt talon jäätyneiden putkien aiheuttamilta vahingoilta.
Maurumaan rukoushuonetta on mahdollista myös kirkollisia tilaisuuksia, kuten muistotilaisuutta, rippijuhlia tai ristiäisiä varten.
Heinäkuun kesäillan hartaustilaisuus järjestetään Maurumaan rukoushuoneella tänään torstaina 11. heinäkuuta kello 18. Musiikista huolehtivat seurakunnan kesäkanttori Aada Wirberg sekä Pohjoiskulman miehet. Kaikki ovat tilaisuuteen tervetulleita, samalla on mahdollisuus tutustua rakennusharvinaisuuteen.
