Nuoren säveltäjän alkukesä muuttui kertaheitolla, kun 21-vuotias uusikaupunkilainen Kuura Klaavu sai toukokuussa puhelinsoiton Crusell-viikon toiminnanjohtajalta. Klaavulta tilattiin musiikkiviikon päättävään päätöskonserttiin sävellys, johon hän saisi täysin vapaat kädet aikarajojen puitteissa.
– Ensimmäiseksi soitin tietenkin äidille sekä kavereille ja kerroin uutisen. Käsittämätön olo oli silloin ja vähän epäuskoinen, Klaavu naurahtaa.
Aikaa ei kuitenkaan liiaksi ollut tarjolla, sillä sävellys piti saada valmiiksi kesäkuun loppuun mennessä ja Klaavulla jatkui samaan aikaan vielä opinnot Turun Konservatoriossa.
– Sain priorisoitua tekemiseni, koska tämä on minulle ensimmäisen iso sävellys ja tapahtuma. Laskin itselleni, kuinka paljon päivässä täytyisi tehdä, jotta saisin sävellyksen valmiiksi. Vasta juhannuksen jälkeen, kun sain lähetettyä valmiin sävellyksen, aloin uskoa oikeasti tämän tapahtuvan, Klaavu kertoo.
Lopulta Nuorissa on tulevaisuus -päätöskonserttiin valmistui pianolle ja puhallinkvintetille sävellys nimeltä Empathy. Mukana on huilu, oboe, klarinetti, käyrätorvi, fagotti ja piano, joka toimii Klaavun mukaan sitovana elementtinä sävellyksessä.
Pääteemana sävellyksessä soittajat eivät ymmärrä toisiaan ja melodia kiertää jokaisen puhaltajan oman soolon kautta siihen pisteeseen, jolloin jokainen on ymmärtänyt melodian viestin. Lopussa kaikki puhaltajat soittavat yhdessä huippukohdan.
– Halusin tehdä vakavasti otettavan sävellyksen, mutta myös sellaisen, joka tavoittaa kaikenlaiset kuulijat ja he saisivat jotain siitä irti. Olisi ironista tehdä sävellys empatiasta, jos kukaan ei ymmärrä sitä, Klaavu kertoo.
Empatia valikoitui sävellyksen aiheeksi Klaavun omien ajatusten kautta. Erilaiset tapahtumat maailmalla ovat pistäneet nuoren säveltäjän pohtimaan kykyä ymmärtää toisen ihmisen kokemuksia tämän näkökulmasta.
– Nuorena ihmisenä etenkin sosiaalisessa mediassa törmää ilmiöön, että ihmisiltä häviää empatian kyky. Ollaan aina joko puolesta tai vastaan ja mielipiteet jyrkistyy. Se tuntui aiheelta, joka kiinnosti, hän pohtii.
Sävellystä tehdessä on yleisestä rakenteesta on hyvä olla aluksi käsitys, jotta pienempiä kokonaisuuksia säveltäessä punainen lanka pysyy läsnä.
– Tietokoneen ja pianon äärellä tuli istuttua orjallisesti, vaikka ei aina huvittanutkaan. Takaraja mielessä joka päivä sain toki vietyä sävellystä eteenpäin. Niin sanottuun taiteilijan blokkiin ei voi jäädä, Klaavu toteaa.
Crusell-viikko ja tapahtumapaikkana toimiva vanha kirkko ovat Klaavulle varsin tuttuja, sillä hän on omien laskujensa mukaan ollut ainakin 30 konsertissa vuosien varrella. Kirkko on puolestaan tullut tutuksi kesäoppaan työssä.
– Kirkossa on tosi hyvä akustiikka, kun tämä on puoliksi puinen ja puoliksi kivinen, niin kaiku kuulostaa tosi hienolta, hän kuvailee paikkaa musikaalisesta näkökulmasta.
Esityspäivää Klaavu ei jännitä etukäteen. Empathy-esityksestä hän toivoo kuuntelijoiden saavan eräänlaisen syventävän mietintähetken.
– Hetken, missä maailma pysähtyy odottamaan kuulijaa. Empatia on hirveän kaunis asia, joten olen yrittänyt tehdä kappaleesta herkän ja kauniin, hän sanoo.
Oma sävellys Crusell-viikolle on Klaavulle ollut salainen haave jo monen vuoden ajan. Sunnuntaina se käy toteen ja haaveelle saadaan klassinen ”ryysyistä rikkauksiin” -loppu.
– Kaikki nämä vuodet olen täällä kirkossa imuroinut lattioita sekä pölyjä pyyhkinyt ja nyt nousen vihdoin estradille, Klaavu iloitsee.
