Tutuimpia pönttöpesijöitä ovat talitiaiset, sinitiaiset ja kirjosiepot. Tiaiset ovat paikkalintuja. Niiden elämää voi tarkkailla pihapiirissä ympäri vuoden, etenkin jos järjestää niille myös talviruokintapaikan. Tiaiset aloittavat sopivien pesäkolojen tarkastelun varhain kevättalvella, ja huhtikuussa voi ensimmäisissä pesissä olla jo muninta käynnissä.
Kirjosieppo viettää talvet kaukana trooppisessa Afrikassa, joten se ehtii pesintäpuuhiin vasta toukokuun puolella. Hyönteissyöjänä kirjosieppo ei kovin paljoa aiemmin Suomessa viihtyisikään. Koiraat saapuvat hieman naaraita aiemmin paikalle ja pyrkivät oitis valtaamaan sopivan reviirin.
Metsien asukkaina kirjosiepot etsivät itselleen sopivia kolopuita tai hakeutuvat metsäisiin pihapiireihin. Koiraat katsovat valmiiksi sopivia pesävaihtoehtoja, ja houkuttelevat saapuvia naaraita laulutaidoillaan sekä esittelemällä komeaa höyhenpukuaan.
Samojen elinympäristöjen jakaminen on lintumaailman resurssipulassa monesti haastavaa. Kirjosiepot ovat paikkauskollisia, joten vaikka ne muuttavatkin talveksi pois, saapuvat ne yleensä keväisin samoille hyväksi havaituille pesimäreviireille.
Pesäkolojen lisäksi kirjosiepot kilpailevat osin myös ravinnosta tiaisten kanssa. Niille onkin tärkeää tehdä nopeita johtopäätöksiä siitä, millaiset olosuhteet pesimisen onnistumiseksi on tarjolla.
Vuodet eivät ole keskenään samanlaisia, joten kirjosiepot ovat oppineet kurkistamaan tiaisten pesiin saadakseen ajantasaista tietoa reviirin tilanteesta. Jos tiaisilla on pesässään paljon munia, ne päättelevät ravintotilanteen olevan hyvä ja tekevät itsekin herkemmin ison pesueen. Toisaalta jos tiaisten pesintä näyttää edistyvän huonosti, saattaa kirjosieppopari tyytyä vaatimattomampaan munamäärään.
Viattoman pesätarkastuksen lisäksi kirjosiepot ovat tunnettuja myös tiaisten pesäkolojen ryöstämisestä omaan käyttöönsä. Ne yrittävät vallata tiaisten aloittaman pesän viemällä koloon lisää pesämateriaalia. Toisinaan tiaisten pesintä voi olla jo sen verran pitkällä, että pesään on ehditty munia.
Onnistuneessa pesänvaltauksessa tiaiset hylkäävät aloittamansa pesinnän ja kirjosieppo rakentaa oman pesänsä tiaisten pesän päälle. Pesänvaltaus on kuitenkin riski. Etenkin kirjosieppoa kookkaampi talitiainen saattaa tappaa valtausta yrittävän linnun, jos se yllätetään itse teossa.
Kirjosieppojen aika Suomen kesässä on lyhyt. Ne aloittavat sulkasadon heti pesimisen jälkeen tai sen loppuvaiheessa. Myös poikaset kasvavat nopeasti lentokykyisiksi syysmuuttoon mennessä. Ensimmäiset muuttajat lähtevät Afrikkaa kohden jo elokuun hämärtyvinä öinä.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala