Santtion kesäteatteri on tänä kesänä virittänyt viulut ja lauluäänet huippuunsa. Yleisö on siunaillut, miten mahtavia laulajia esityksessä on.
Yksi näistä vuolaasti kehutuista esiintyjistä on laulaja Juha Hostikka , joka esiintyy Viulunsoittaja katolla -näytelmässä Tevjen roolissa.
Hostikka ei olekaan laulajana mikään eilisen teeren poika. Hän on Dallapé-orkesterin solisti ja vetäjä sekä esiintynyt lukuisissa oopperaproduktioissa Suomen Kansallisoopperassa, Savonlinnan Oopperajuhlilla ja kaupunginteattereissa.
Musiikkiuran lisäksi Hostikka on tehnyt loistavan uran urheilussa. Hän on entinen SM-tason tennispelaaja ja hänellä on muun muassa tenniksen nelinpelin Suomen mestaruus vuodelta 1994.
– Viimeisenä vuonna kun pelasin tosissani, soitin saksofonia ja minulla oli satakunta keikkaa vuodessa. Kun keikalta pääsin kotiin aamuyöllä viiden maissa, niin kentällä oli oltava taas yhdeksältä aamulla. Nuorena sitä jaksoi, hän naurahtaa.
Lopulta musiikki vei voiton.
Musiikki on ollut läsnä Hostikan elämässä aina. Hostikan isä oli soolopasunisti Oopperaorkesterissa ja Radion sinfoniaorkesterissa, äiti laulupedagogi. Hän itse opiskeli ensin saksofonin soittoa, sitten laulua.
Sibelius-Akatemiassa hän mieltyi klassiseen lauluun ja sen jälkeen kiersi yli 20 vuotta ooppera- ja teatterilavoilla.
Vuonna 2009 Hostikka lähti Dallapé-orkesterin solistiksi ja vetäjäksi.
– Olen aina tehnyt töitä kovasti ja erittäin mielelläni. On suuri etuoikeus, että töitä on riittänyt, hän kiittelee.
Hänelle yleisö on aina yhtä tärkeä, oli keikka sitten isolla tai pienellä estradilla. Dallapén keikoilla hän nauttii eniten siitä, että kontakti yleisöön on niin välitön.
– Ei ole mitään muuria siinä välissä.
Periaatteessa yleisö on samanlaista, on kyse oopperasta tai vaikka kesäteatterista.
– Kesäteatteri voi olla kävijöille vuosikymmenten perinne. Yleisö on yhtä vaativaa molemmissa taidemuodoissa, hän sanoo.
Hostikka antautuu keikkaan aina täysillä. Dallapén keikoissa hänestä ylivertaista on se, miten orkesteri yhdistää ihmisiä.
– Yhdellä viikolla esiinnyimme ensin pienellä seurantalolla, johon ei yleisöä paljon edes mahtunut, ja sitten samalla viikolla valtioneuvoston avajaisissa.
Yhdenlainen ennätyskeikka oli Kustavissa.
– Se oli ikimuistoinen keikka. Varmaan 90 prosenttia kunnan asukkaista oli keikalla. Ajatella, jos Berliinissä pääsisi samaan.
Dallapé-orkesteri lähtee ensi vuonna 100-vuotisjuhlakiertueelle. Synttärikiertue on ainutlaatuinen, sillä Euroopassa ei ole toista yhtä pitkään toiminutta viihdeorkesteria.
Hostikka haaveilee keikkakiertueesta, joka vierailisi pienillä ja isoilla paikkakunnilla.
– Uudessakaupungissa olemme esiintyneet kerran, mutta siitä on jo vuosia. Eiköhän tälle alueelle jonnekin keikka järjesty, hän lupailee.
Keikkailu koki korona-aikana aikamoisen kolauksen.
– Kulttuuriala sai siipeensä korona-aikana tosi pahasti. Oli uusi tilanne ja jouduttiin tekemään nopeita ratkaisuja ja yleisötapahtumat nähtiin vaarallisina. Siinä painettiin paniikkinappulaa, hän kuvailee tilannetta.
Kääntöpuolena on, että nyt yleisö osaa todella arvostaa live-keikkoja. Keikkamäärä on normalisoitunut, mikä Hostikan elämässä tietää ristiin rastiin kulkemista.
– Perjantaina oli näytös Pyhärannassa, lauantaina Dallapén keikka Haminassa ja sunnuntaina taas näytös Santtiossa. Tänään ajelen vaihteeksi kotiin Helsinkiin, hän kuvailee keikkamiehen elämää.
Hän myöntää, että jos kalenterissa on tilaa, hän ei sano ikinä ei.
– Pyhärantaan minut toi ohjaaja Lauri Ketonen . Hän kehui, että Teatteriyhdistys Fakessa on mukavaa ja kunnianhimoista jengiä. Porukka on ollutkin ihan huikeaa, hän kehuu.
Viulunsoittaja katolla -produktio innosti Hostikkaa. Vaikka teos on tunnettu, hänelle se oli uusi.
– En ole koskaan ennen esiintynyt tässä näytelmässä, enkä edes nähnyt näytelmää missään. Oli kiva tilanne, että minulla oli neitseellinen suhde teokseen. Silloin rooliin pystyy heittäytymään paremmin.
Myös näytelmän tarinan ajankohtaisuus puhuttelee häntä.
– Nytkin eletään vaarallisia aikoja. Toivon, että kun omat lapseni ovat aikuisia, he saisivat elää turvallisessa ja suvaitsevaisessa yhteiskunnassa. Toivottavasti tämä maailma pääsisi jotenkin sudenkuopasta ylös ja voisimme taas keskittyä rakentamiseen.
Kun ajassa on synkeyttä, kulttuuri tuo ihmisille tarpeellisia hengähdyshetkiä.
– On se sitten ravintola-, liikunta tai näyttämökulttuuria, sillä on suuri merkitys ihmisille. Ihmiset pääsevät hetkeksi irti arjesta.
Dallapén keikoilla voi olla vielä tätäkin suurempi merkitys.
– Olisi ihanaa, jos esiintyjänä pystyisi toimimaan amorina kahden ihmisen alkutaipaleella, hän toteaa hymyillen.
Ainakin Dallapén musiikki on ollut läsnä tällaisissa hetkissä.
– Olen sellaisen tarinan kuullut, että Dallapén musiikki oli Ranskassa yhden pariskunnan häissä sisääntulomusiikkina. Kun he sitten saivat lapsen ja lapsen synnytys oli käynnissä Pariisissa, musiikkimme soi taustalla. Olisi suoranainen ihme, jos tästä pienestä pariisilaisesta pojasta ei tulisi Dallapé-fani, Juha Hostikka naurahtaa.
Viulunsoittaja katolla -näytelmän viimeinen näytös on 4.8.
