Tällä viikolla perheen vanhempi poika, Rasmus , aloittaa koulun Raumalla, ja parin viikon sisällä perheeseen syntyy pieni prinsessa.
Perheeseen kuuluu myös vuoden ikäinen Julius , joka jakaa hymyjä kaupassa kaikille.
Hymyä on myös isän kasvoilla.
– Olen ollut ensimmäiset päivät yhtä hymyä. Tuntuu niin hyvältä aloittaa täällä, Miikka kehuu.
Kun pari lähti Vaasaan kauppiaiksi, he säilyttivät asuntonsa Raumalla. He ovat käyneet usein Raumalla, sillä siellä asuvat molempien vanhemmat, siksi paluu kotiseudulle tuntuu hyvältä.
K-Supermarket Itäpoiju oli pariskunnalle tuttu kauppa. Heillä on ollut tapana käydä kerran kesässä Uudessakaupungissa lankkupitsalla ja samalla Itäpoijussa.
Kun siirtymistä Vaasasta Uuteenkaupunkiin suunniteltiin, kauppiaspari kävi tutustui kauppaan hyvinkin perusteellisesti.
– Olin täällä inventoimassa kolme yötä. Ensimmäinen yöinventointi heinäkuun alkupuolella venähti puoli kolmeen päivällä. Kun sitten lähdin ajamaan kotiin, oli pakko pysähtyä Kasitien varteen, ja laittaa silmät kiinni vartiksi. Olin niin väsynyt, Miikka kertoo nauraen.
Mutta tulipa kaupan tuotevalikoima tutuksi.
Nyt kauppiasparilla on jo mielessään, miten he haluavat kehittää kauppaa.
– Tuore tiski on Itäpoijun kasvot. Siitä aiomme pitää kiinni ja vielä parantaakin.
Jo nyt kalatiskin valikoimaa on laajennettu ja tuotu tiskiin väriä.
Kauppiaspari aikoo muutenkin kasvattaa herkkutoria. Suunnitelmissa on alkaa itse tehdä susheja. Uudet lämmintiskit ovat jo tilauksessa. Jatkossa kaupassa myydään myös wokkiruokia ja enemmän lounaita.
– Valmistamme itse enemmän lounaita, esimerkiksi kanakastiketta ja lasagnea.
Lisäksi marketiin tulee salaattibaari.
Miikalla on haave, että jonain päivänä Itäpoijussa olisi myös oma lounasravintola ja kahvila.
– Mutta siitä pitää neuvotella Keskon kanssa, hän myöntää.
Loppuvuoden aikana kaupassa ei vielä ehditä tehdä suuria muutoksia, kun joulusesonki alkaa jo yllättävän pian. Joulumakeiset tulevat kauppaan jo lokakuussa.
– Muutenkin haluamme ensin tutustua kaupan henkilöstöön ja uusikaupunkilaisiin. Rekrytointiakin teemme, etsimme lihamestaria ja kalamestaria, Miikka Lavanto sanoo.
Perhe-elämässäkin on hoppua, kun prinsessa syntyy, Rasmus aloittaa koulun ja siirtyy VPS:stä Pallo-Iiroihin pelaamaan jalkapalloa. Perheessä kaikki ovat harrastaneet jalkapalloa.
Jos jalkapallo on periytynyt isältä pojalle, niin kauppiasura on tehnyt yhden sukupolven loikan. Miikan isovanhemmat ovat pyörittäneet K-Lonsin Valintaa Raumalla 25 vuotta. Sen takahuoneessa Miika pyöri jo pienenä poikana.
– Pappaa ei enää ole, mutta mummini, Tuulikki Salo , tulee meille avajaispäivänä kahvitukseen. Olen teettänyt hänelle rintapinssin, jossa lukee Veteraanikauppias.
Puheista huomaa, miten tärkeä perhe kauppiasparille on. Siihen samaan syssyyn kuuluu myös kotiseutu.
Se taas tuntuu helpottavalta, ettei Uudessakaupungissa tarvitse puhua tiskillä ruotsia.
– Oli se Vaasassa alussa hankalaa, kun mietin, että mikähän se kokonainen lohi on ruotsiksi, Miikka myöntää nauraen.
Tiskin takaa nauravaisen miehen löytää jatkossakin usein. Jutta palaa äitiysvapaalta töihin ensi kesänä, kun prinsessa on jo vähän isompi.