Pyhämaan kirkonkylässä komeilee mäen päällä Harjulan talo. Petteri Pitkämäki osti hirsirunkoisen talon vuonna 2015. Silloin talon sisätilat henkivät 1960–1970-lukua muovi- ja kokolattiamattoineen.
– Muutin taloon juhannusviikolla ja aloitin raivaustyöt. Myös puutarha oli melko pahasti villiintynyt, joten keskityin pihan siistimiseen lampaiden ja ystävieni avulla. Toki 50 vanhaa omenapuuta sai jäädä, Pitkämäki muistelee.
Kolme vuotta sitten talon kunnostusurakkaan tuli mukaan myös Pitkämäen puoliso Joona Miettunen . Talon remontti alkoi edetä sisätilojen purkutöillä. Talossa on kellarikerros sekä kaksi asuinkerrosta.
– Päivitimme ensin yläkertaa, jossa on aula ja kaksi makuuhuonetta. Vähitellen remontti laajeni alakerran eteiseen. Purimme ja etenimme vanhinta kunnioittaen, Pitkämäki kertoo.
Miettunen lisää, että remonttia on tehty pienellä rahalla ja vähitellen, mutta sähköt ja putket on tehty huolellisesti.
– Purimme lastulevyseiniä, koska talo oli pimeä ja sokkeloinen. Esimerkiksi keittiötila oli jaettu lastulevyjen ja komeroiden avulla kahtia, mutta tilantuntua tuli valtavasti, kun kaadoimme väliseinän. Tarkoituksena on ottaa vielä esiin muovimattojen alla oleva puulattia jossain vaiheessa, Miettunen kertoo.
Talosta on aikojen saatossa purettu kaikki tulisijat pois. Ainoastaan keittiön seinässä näkee enää vanhan hormin jäljet. Talo on öljylämmitteinen ja ainoastaan saunaa lämmitetään puilla.
– Talon ensimmäinen osa on rakennettu vuonna 1919 ja sitä on laajennettu vähitellen. Tietojemme mukaan viimeisin laajennus eli niin sanottu elintasosiipi on tehty vuonna 1979, Pitkämäki listaa.
– Keittiö, sali ja nykyinen työhuone eli silloinen kamari ovat keskikerroksessa vanhaa tilaa, Miettunen lisää.
Pariskunta on ottanut vanhaa hirsiseinää esille useammassa tilassa. Miettusen haaveissa olisi sammaleiden putsaaminen hirsien välistä sekä pintojen puhtaaksi puhaltaminen.
– Vaikka kuinka siivoaisi, niin sammalpurua on joka paikka täynnä. Hirsien puhdistaminen on kuitenkin iso urakka, joten saapa nähdä, he pohtivat.
Keittiö on tässäkin talossa kodin sydän, siinä Petteri, Joona ja Sofi-koira viihtyvät itse parhaiten talvi-iltoina, mutta kesällä eniten aikaa kuluu ulkona.
– Myös ystävämme tuntuvat aina viipyvän keittiön pöydän ja sohvan ääressä. Se on hieman hassua, sillä salin puolella olisi valtava pöytä, joka sopisi parhaiten kestitsemiseen, Pitkämäki lisää.
Miettunen on innostunut juureen leivotuista leivistä ja pizzataikinoista, mutta muuten ruoanlaitto kuuluu Pitkämäen vastuulle.
– Meille tullessa ei kannata syödä etukäteen, koska pöydässä on aina tarjolla herkkuja. Keräämme myös paljon esimerkiksi sieniä ja marjoja sekä hyödynnämme pihan omena- ja tomaattisatoa, joten tuoretta löytyy aina, Pitkämäki kertoo.
Pitkämäki osti talon kalusteineen, mutta osa tavaroista lähti kiertoon ja lisää on ostettu kirpputoreilta tai tuttavilta. Kotoisassa sisustustyylissä sekoittuu miesten hieman toisistaan eroavat maut.
– Petteri sisustaa vanhoilla kalusteilla ja minä moderneilla, mutta kiistoilta on vältytty, koska pystymme hyvin kompromisseihin, Miettunen lisää.
Tämä näkyy esimerkiksi yläkerrassa, jonne Petteri sai valita vierashuoneeseen vaalean lehtikuvioisen tapetin ja Joona makuuhuoneeseen vahvan violetin tapetin. Kummallakaan ei ollut sanavaltaa toisen valintoihin.
– Minä olen myös tuonut taloa nykyaikaan, koska olen hankkinut tänne älytoimintoja. Esimerkiksi valot toimivat puheohjauksella tai kaukosäätimellä, Miettunen kertoo.
Vierashuoneen katossa oli talon ostohetkellä Helena Tynellin valaisin. Tosin valaisimen arvo selvisi miehille vasta myöhemmin, eivätkä he olleet älynneet suojata sitä remontin alta mitenkään.
– Valaisin kupuineen näkyi yhdessä sosiaaliseen mediaan julkaistussa kuvassa, johon ystävämme sitten totesi, että miksei Tynelliä ole suojattu, jos työmaan alta on kuitenkin muita esineitä pelastettu. Valaisin otettiin suojaan hyvin nopeasti, Pitkämäki nauraa.
Yläkerran aulan komeroiden ovet on maalattu luumunsävyisellä liitutaulumaalilla ja oviin saavat vieraat kirjoittaa terveisensä. Nyt ystävät ovat kiitelleet kestitsemisestä ja kehuneet komeita puitteita.
– Kun tila täyttyy teksteistä, niistä otetaan kuvat talteen ja liitutaulu pyyhitään puhtaaksi seuraavia terveisiä varten, Miettunen kertoo.
Huoneiden seinillä on runsaasti tauluja. Ne ovat öljyvärein, akvarellein ja grafiikan tyylillä toteutettuja. Esimerkiksi Miettunen on ihastunut Kaj Stenvallin ankkateoksiin. Taulut on sommiteltu yhteen vaikkapa maisemien tai kukkakuvioiden perusteella, mutta Miettuselle tärkeintä on se, että kehykset sopivat yhteen.
– Minä kerään kristallilaseja ja -pulloja. Osa kokoelmasta on parhaan lapsuudenkaverini unkarilaisen isän kautta saatuja. Kristalleja arvostetaan ja käytetään tässä perheessä paljon, Pitkämäki lisää.
– Minä puolestani pidän kristallikruunuista. Ostan niitä eri paikoista ja sen jälkeen puhdistan ja korjaan niitä ainakin pari viikkoa, Miettunen paljastaa.
Miesten remontti etenee huone kerrallaan, koska tilojen valmistumisella ei ole kiire. Pitkämäki toteaa, että he eivät hae täysin nykyaikaista taloa, vaan tiloissa pitää olla rosoa ja elettyä elämää.
– On tärkeää, että eletty elämä näkyy myös taloon tuoduissa tavaroissa, sen takia käymme paljon antikvariaateissa ja kirpputoreilla. Makuuhuoneen kristallikruunu oli äitini tekemä löytö ja lopulta selvisi, että se on peräisin naapurimme edesmenneen äidin kotoa, Miettunen kuvailee.
