Omia sukujuuriaan etsivien matkailijoiden houkuttelu Vakka-Suomeen on mahdollista, mutta se vaatii yhteistyötä. Juurimatkailun kehittämiseen keskittynyt Matka Juurille -hanke on juuri päättymässä ja sen loppuseminaari pidettiin Uudessakaupungissa.
– Vakka-Suomessa on jo nyt paljon juurimatkailijoille sopivaa tarjontaa ja nähtävää. Tällaisia jo olemassa olevia paikkoja ovat esimerkiksi kirkot, hautausmaat, kartanot, meijerit, sairaalat, telakka, koulut, tehtaat, varuskunta-alue, museo, luonto ja meri, hankekoordinaattori Tiina Hero kertoi.
Jotta näistä olisi mahdollista muodostaa matkailijoita houkutteleva kokonaisuus yhteisen Matka juurille Vakka-Suomi -nimiön alle, tarvitaan muun muassa lisää yhteistyötä, uusia ajatuksia, päivittyvä yhdistysrekisteri, avointa dataa, opastusta, neuvontaa, rahaa ja resursseja.
– Mukana hankkeessa oli Vakka-Suomen alueelta 17 toimijaa, joista kuusi oli alueellisia kotiseutuyhdistystä, kuusi yritystä ja kaksi teemayhdistystä. Verkostossa on mukana muun muassa Vakka-Suomen kansalaisopisto, Uudenkaupungin Vanhat talot ry, Uudenkaupungin reserviläiset, Kalanti-seura sekä Wallilan kartano, Hero listasi.
Männäisten tori ry:n vetämässä hankkeessa pohdittiin muun muassa sitä, kuinka juurimatkailusta saisi kannattavaa liiketoimintaa.
– Juurimatkailu on käytännössä ihmisten, kohteiden ja palveluiden kohtaamista. Juurimatkailu auttaa matkailijaa oppimaan itsestään ja kohtaamaan sukunsa historiaa, Hero pohti.
Hanke on saanut rahoitusta Leader-ryhmiltä Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Hankkeessa todettiin, että Vakka-Suomessa on paljon kohteita, jotka yhdessä luovat antoisan juurimatkan eri taustoista tuleville ihmisille.
– Tänne voisi suuntautua juurimatkailua esimerkiksi sodankärsineiden, palkollisten, merimiesten tai kivityöläisten näkökulmasta, Hero totesi.
Hero lisäsi, että juurimatkailun käsite on haasteellinen, koska se ei ole vielä vakiintunut käyttöön. Termin vakiintuminen kieleen voi viedä vuosia.
– Kun monenlaiset ja -tasoiset kohteet ja palvelut saadaan yhden sateenvarjon alle, ne tukevat toisiaan juurimatkailussa, eivätkä kilpaile keskenään, hän lisäsi.
Uudenkaupungin kaupungin suunnalta hankkeessa on ollut mukana suunnittelija Sonja Stenman . Hän korosti, että juurimatkailun on oltava aitoa, selkeää ja oivaltavaa.
– Vakka-Suomella on oltava tarinallinen näkemys. Meidän on kyettävä tarjoamaan muistikuvia ja legendoja, vaikka ne eivät aina täysin faktapohjaisia olisikaan, Stenman huomautti.
– Juurimatkailijat haluavat välähdyksiä siitä, minkälaista arki on jossakin paikassa tietyllä vuosikymmenellä ollut, Hero lisäsi.
Juurimatkailu eheyttää identiteettiä
Talon kivijalan näkeminen tai murteen kuuleminen tärkeitä kokemuksia
Juurimatkailulla tarkoitetaan sekä kotimaanmatkailua että Suomeen suuntautuvaa matkailua, näin totesi Lemma travel housen juurimatkaohjaaja Päivi Suutari Matka juurille -hankkeen loppuseminaarissa.
– Juurimatkailu eheyttää ihmisten identiteettiä, joten olkaa kiinnostuneita ihmisistä vielä, kun voitte. Kyselkää heiltä asioita ja ottakaa selvää, Suutari kannusti.
Suutarin mukaan monet hakeutuvat juurimatkailun pariin historiallisesta kiinnostuksesta.
– Omien tai esivanhempien elämänkaari kiinnostaa ja sukututkimuksen sekä dna-testien suosio on jatkuvasti kasvussa, Suutari sanoi.
Hän korosti, että juurimatkailijalla on jonkinlainen tunneside ja yhteys hänen valitsemaansa matkakohteeseen, vaikkei matkailija olisi vieraillutkaan siellä aiemmin.
– Matkalle lähdetään usein myös monen sukupolven voimin. Suutari huomautti.
Juurimatkailu on toistaiseksi suurempi bisnes vielä muualla maailmassa kuin Suomessa, mutta täälläkin kasvua jo on.
– Maailmalla juurimatkailupalveluihin kuuluvat muun muassa hautausmaakäynnit, henkilökohtainen opastus, museot, kielikurssit, arkistot, paikalliset majoitus- ja retkipalvelut, reittiohjelmien suunnittelu sekä kulttuuri- ja ruokaperinteisiin opastaminen, hän listasi.
Suutari korosti, että juurimatkailijoille kohtaaminen on tärkeää. Oli sitten kyse ihmisten, paikallisten kulttuurin tai rakennusten kohtaamisesta.
– Monelle voi olla ikimuistoista päästä näkemään suvun vanhan talon kivijalka tai kuulla esivanhempien murretta. Tällaisia matkoja on tehty Suomesta paljon muun muassa luovutettuun Karjalaan, Suutari kertoi.
Suomen Sukututkimustoimisto Oy:n sukututkija ja sukututkimusopettaja Ritva Sampio totesi puheenvuorossaan, että juurimatkailussa kartat ja nimiluettelot ovat tärkeintä. Ne eivät vielä kerro paljon, mutta antavat rungon, jonka kautta tarinaa aletaan kasvattaa
– Jo pitkään ihmiset ovat matkanneet sukukokouksiin tai adoptiolapset ovat etsineet juuriaan, mutta niistä ei ole käytetty juurimatkailun termiä, Sampio huomautti.
Sampio totesi, että sukututkimus voi olla haasteellista juurimatkailijalle, koska juurten selvittäminen ei ole aina ihan yksinkertaista.
– Ihmisten elämä aukeaa tapahtumien kautta, joten juurimatkailu mahdollistaa valtavasti. Miten täällä voisi tarttua siihen? Olisiko Uudessakaupungissa mahdollista järjestää vaikka täältä lähtöisin olevien merimiesten sukutapahtumia, Sampio pohti.
Uudenkaupungin museonjohtaja Mari Jalava kertoi, että juuriaan etsivien yhteydenottojen määrä on kasvanut vuosien aikana.
– Moni museokävijäkin on tavalla tai toisella juurimatkailija. He ovat saattaneet olla täällä töissä, palvelleet varuskunnassa tai mielisairaalassa. He ovat saattaneet tulla tänne merimieheksi tai autotehtaalle, Jalava listasi.
Moni kysyy museosta esimerkiksi jonkin tietyn suvun hautapaikan sijaintia. Jalava huomautti, ettei Uudenkaupungin seurakunnalla ole julkista hautapaikkakarttaa, vaan sijainti on aina kysyttävä erikseen.
– Kartan puuttuminen on hidaste, mutta aina seurakunnalta on vastauksen kysymykseen saanut, hän lisäsi.
Jalavan mukaan kyselyitä tulee yllättävän usein Australiasta, kun uusikaupunkilainen merimies on karannut merimatkan aikana ja jälkeläisiä löytyy maailman sieltä kolkasta.
Moni ei ehkä tule ajatelleeksi, mutta Uudessakaupungissa jo järjestetään kahden vuoden välein iso juurimatkailutapahtuma, näin huomauttaa Uudenkaupungin Vanhat talot ry:tä edustanut Taina Nikula . Syyskuun alussa kymmenet paikalliset kodit avaavat jälleen ovensa vierailijoille, kun Uudenkaupungin vanhat talot -tapahtuma houkuttelee väkeä paikkakunnalle.
– Monilla kävijöillä on juuret täällä, joten voimme tapahtuman yhteydessä tarjota juurimatkailijoille tietoa rakennuksista ja niiden asukkaista, Nikula totesi.
– Myös paikalliset oppaat ovat tehneet jo pitkään töitä juurimatkailijoiden kanssa. Olemme opastaneet esimerkiksi luokkakokouksiin saapuneita kouluryhmiä tai aiemmin ripiltä päässeitä, Uudenkaupungin oppaiden Tuula-Riitta Karlin lisäsi.
