Puna-armeija aloitti aamulla 22.6.1941 pommitukset Suomea vastaan, joka totesi 25.6. olevansa sodassa Neuvostoliiton kanssa. Yli kolme vuotta kestänyt sota koetteli raskaasti suomalaisia. Suomalaiset aseet vaikenivat 4.9, ja neuvostoaseet 5.9.1944. Jatkosota päättyi 19.9.1944 Moskovan välirauhaan.
Suomi säilytti itsenäisyytensä hintanaan 63 000 kaatunutta ja 160 000 haavoittunutta, alueluovutukset ja sotakorvaukset hyökkääjälle, niin kutsuttujen sotasyyllisten tuomitsemiset ja Porkkalan alueen vuokraaminen laivastotukikohdaksi sekä satojen yhteisöjen lakkauttamiset. Saksalaiset tuli häätää Suomesta. Valvontakomissio valvoi sopimuksen noudattamista. Neuvostopropagandaa ujutettiin Suomeen. Suomettumisen siemenet kylvettiin ja niiden satoa kerättiin ainakin Neuvostoliiton hajoamiseen saakka.
Itsenäisyytemme säilyttäminen ei olisi ollut mahdollista ilman maanpuolustustahtoa, suojeluskuntia ja Lotta Svärdiä. Mukana rintamalla ja kotirintamalla olivat olleet niin aikuiset kuin nuoretkin: suojeluskuntapojat/sotilaspojat ja pikkulotat/lottatytöt.
Enimmillään suojeluskuntajärjestöön kuului yli 120 000 jäsentä. Yhdessä 240 000 jäsentä käsittäneen sisarjärjestönsä Lotta Svärdin kanssa ne muodostivat maan kattavimman järjestöparin, jolla oli ratkaiseva merkitys Talvi- ja Jatkosodan torjuntavoittojen saavuttamisessa.
Laajentumishaluinen naapurimme ei ole muuttunut. Venäjä rikollisen diktaattorinsa johdolla käy brutaalia sotaa Ukrainaa vastaan sekä hybridisotaa demokraattista länttä ja samalla Suomea vastaan.
Suomi joutuu varautumaan uhkaa vastaan maksimoimalla turvallisuutensa. Tämä toteutuu kokonaismaanpuolustuksen ja -turvallisuuden avulla sotilaallisena ja siviilialojen toimintana, jolla turvataan valtion itsenäisyys sekä kansalaisten elinmahdollisuudet ja turvallisuus.
Maanpuolustusta tukee laaja järjestötyö. Maanpuolustuskoulutus MPK on suurin kokonaisturvallisuuden kouluttaja. Siinä mukana ovat viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset.
Sotiemme ja niiden veteraanien perinteitä vaalii valtakunnallisena toimijana Tammenlehvän Perinneliitto jäsenjärjestöineen.
Hannu Luotola
prikaatikenraali evp