Ympäristöneuvojat pysähtyvät kunnissa keskeisillä paikoilla ja jakavat vinkkejä ruokahävikin vähentämisestä. Samalla neuvojilta voi kysyä muistakin mieltä askarruttavista jätehuoltoasioista.
Uudessakaupungissa 25 nopeinta ilmoittautujaa pääsee osallistumaan hävikkiruokakurssille, jossa opetellaan laittamaan rippeistä ruokaa.
– Kursseilla valmistetaan hävikkiruokaa Maa- ja kotitalousnaisten ruoka-asiantuntijan kanssa. Kurssi on osallistujille maksuton, mutta sinne on ilmoittauduttava ennakkoon sähköisesti, LSJH:n ympäristökasvatuksen ja jäteneuvonnan palvelupäällikkö Katariina Humalamäki kertoo.
Ruokahävikillä tarkoitetaan alun perin syömäkelpoista ruokaa, joka syystä tai toisesta jää syömättä ja päätyy jätteeksi. LSJH:n alkukesästä tekemän sekajätteen koostumustutkimuksen mukaan ruokahävikin eli vielä pakkauksissa olevien elintarvikkeiden osuus sekajätteen seassa oli noussut 2,6 prosenttiyksikköä vuoden 2022 tutkimukseen verrattuna.
– Suurin osa ruokahävikistä syntyy kotitalouksissa: perunat itävät jääkaapin perukoilla pussiinsa, kermaviili jää käyttämättä ja leipä homehtuu pakkaukseensa, kun sitä on ostettu kerralla liikaa, Humalamäki luettelee.
Hävikkiviikko pyrkii vaikuttamaan erityisesti kuluttajiin, jotta kotitalouksien ruokahävikkiä saataisiin vähennettyä.
– Kun oppii suunnittelemaan viikon ruokalistan etukäteen ja hyödyntämään tähteitä, on mahdollista säästää niin luontoa kuin rahaa. LSJH:n hävikkikiertueella pyritään lisäämään asukkaiden tietoa hävikin vaikutuksista ympäristöön ja jakamaan helppoja arkisia vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen, Humalamäki sanoo.
Valtakunnallisen jätesuunnitelman tavoitteena on puolittaa ruokahävikki vuoteen 2030 mennessä. Myös Lounais-Suomen jätehuolto-ohjelmaan on kirjattu yhdeksi LSJH:n jäteneuvonnan painopisteeksi ruokahävikin vähentäminen.
– Kuntien jätelaitoksilla on tärkeä rooli neuvoa asukkaita asiassa. Jäteneuvontamme tavoitteena on jätteen synnyn ehkäisy, johon ruokahävikin vähentäminen kuuluu olennaisena osana, Humalamäki kertoo.