Aitauksen sisäpuolella, Rakennus Lehtosen työmaalla, kirjaston korjaus on edennyt kesän aikana. Tosin valmistuvien pintojen alta on vaikea hahmottaa, mitä kaikkea kirjastotalossa on tehty.
Työmaapäällikkö Henrik Jalonen kertoo, että vanhassa rakennuksessa seinät ovat usein vinoja ja lattioissa voi olla suuriakin tasoeroja. Kun lähtökohta on tämä, rakennuksessa on pitänyt ensin tehdä koolauksia, jotta rakennukseen saadaan seinälevyt suoraan ja lattiapintojen erotukset tasoitettua. Perinnekorjaamista ei voi siten verrata uudisrakentamiseen.
– Kun kyse on perinnekorjaamisesta, työ on aikaa vievää ja vaativaa, arkkitehti Virpi Tervonen toteaa.
Materiaalitkin ovat erilaisia.
– Runkona ovat vanhat hirret, niiden päälle on laitettu ilmansuluksi perinnepahvia, jonka asentaminen on tarkkaa. Lattian, seinän ja katon liittymän pitää olla tiivis. Materiaali on kuitenkin hengittävää, Tervonen kuvailee.
Pahvin asennuksen jälkeen seinät koolataan, joihin naulataan paksu puukuitulevy. Tapetoitavat levypinnat päällystetään ensin alustaan liimattavalla makulatuuripaperilla.
Rakennus Lehtonen vastaa rakentamisesta. Alkuvuodesta arvio oli, että pääkirjasto valmistuisi peruskorjauksesta jouluksi. Jalonen sanoo, että aikataulua tarkistetaan parin viikon sisällä. Se elää, koska vanhassa rakennuksessa tulee aina vastaan yllätyksiä.
Esimerkiksi kirjastotalon ison salin vanhat, kauniit följarit ovat hirsiseinän mukaan vinot, eikä niitä suoristeta, vaan listoitukset on tehtävä niiden mukaan.
Pääkirjastossa säilytetään vanhat ikkunat. Niiden kunnostamisessa on aikamoinen urakka. Myös vanhat ovet kunnostetaan ja maalataan.
Rakennuksessa on muutenkin säilytetty kaikki terveet rakenteet, kuten hirsiseinät, katot ja kakluunit.
– Ison salin katto nyt aluksi vain pestään ja katsotaan sitten, pitääkö se lakata uudestaan, Tervonen kertoo.
– Onhan tässä rakennuksessa aika paljon tehtävää, kun neliöitä on noin 1 200 ja huonekorkeutta neljä metriä.
Pääkirjastossa työt ovat edenneet niin, että kun isossa salissa oli jo makulatuuripaperit seinissä, kuistin eteisessä asennettiin puukuituvillaa rankarakenteisiin seiniin. Invavessasta puuttuvat vielä seinät, jotta kulku työmaalla on juohevaa. Seuraavaksi vessat laatoitetaan ja viimeistellään kalusteilla.
Tervonen kiittelee Rakennus Lehtosta siitä, että työmiehillä on oikea asenne perinnekorjaamiseen.
Pääkirjaston peruskorjausurakkaan eivät kuulu kirjastotalon julkisivun maalaus, eikä pihan kunnostus.
Koulusta kirjastoksi
Rakennuksen vanhin osa (sali ja kaksi kamaria Rauhankadun ja Alisenkadun kulmauksessa) on rakennettu 1854, laajennus 1886 sekä toinen laajennus Rantakadun suuntaan 1901.
Talo on rakennettu alun perin Uudenkaupungin yhteislyseon käyttöön.
Kirjasto tuli taloon 1957. Aluksi talossa toimi myös kansalaisopisto.
Rakennuksessa on tehty remonttia ja muutostöitä 1970- ja 80-luvuilla. 1997 puulattioita on päällystetty linoleum- ja muovimatoilla. 2000-luvulla rakennuksessa on korjattu ongelmakohtia.
Nyt meneillään oleva peruskorjaus toteutetaan perinnekorjaamisen työmenetelmin ja materiaalein.
Aikuisten osasto Rantakadun puolelle
Teija Uitto
Pääkirjaston toiminnallista järjestystä muutetaan peruskorjauksessa. Jatkossa kirjastoon on kolme sisäänkäyntiä, joista yksi on vain henkilöstön käytössä.
Lasten ja nuorten osastot sijoittuvat Alisenkadun puoleiseen osaan.
Aikuisten osasto tulee Rantakadun suuntaiseen isoon saliin.
Näiden osastojen välille sijoittuvat lainaustoimisto, omatoimikirjasto, lukusali, taide- ja musiikkiosasto, tietokirjallisuuden osasto ja kirjastojohtajan huone. Henkilöstön työskentelytila on nuorten osaston vieressä.
Rakennukseen on tehty uusi syrjäyttävä ilmastointi. Talon ullakolle on rakennettu tätä varten kaksi ilmastointikonehuonetta.
Pääkirjasto sisustetaan 1900-luvun alkupuolen tyyliin. Kirjastohyllyt ovat kuitenkin nykyaikaiset.
Rakennukseen tulee joka huoneeseen puolipaneelia sekä tapettia. Lattioille asennetaan linoleum-mattoa, joka kestää kulutusta puulattiaa enemmän.
