Suomalainen peruskoululainen saa vuodessa oppimateriaaleja keskimäärin 143 eurolla. Kuntien panostuksessa oppimateriaaliin on merkittäviä eroja, mikä asettaa eri kuntien oppilaat keskenään eriarvoiseen asemaan. Tiedot selviävät Suomen Kustannusyhdistyksen kartoituksesta.
Kustannusyhdistyksen vertailun mukaan Uusikaupunki käyttää oppilasta kohden 225 euroa. Laitilassa oppilasta kohden käytetään 135 euroa, Taivassalossa 245 euroa, Kustavissa 231 euroa, Vehmaalla 200 euroa ja Pyhärannassa 140 euroa. Turku käyttää 145 euroa.
Lukiolainen saa vuodessa oppimateriaaleja keskimäärin 269 eurolla. Uudenkaupungin lukio käyttää vertailun mukaan jopa 412 euroa, Laitilan lukio 309 euroa ja Turku 303 euroa.
Kunnan koko vaikuttaa oppimateriaalihankintoihin: suurissa kaupungeissa yhden oppilaan oppimateriaaleihin käytetty summa on keskimäärin kymmenen euroa keskiarvoa alhaisempi.
– Eroja selittävät osittain kuntien koko, sijainti, taloudellinen tilanne ja koulutuspoliittiset linjaukset. Kuitenkin eroja on myös kuntien arvostuksessa ja asenteessa oppimateriaaleja kohtaan, sanoo Suomen Kustannusyhdistyksen johtaja Sakari Laiho Suomen Kustannusyhdistyksen tiedotteessa.
Kustannusyhdistys on kirja- ja oppimateriaalikustantajien yhteistyö- ja edunvalvontajärjestö.
– Jotkut kunnat näkevät oppimateriaalit vain kustannuseränä, josta voidaan säästää, kun taas toiset kunnat näkevät oppimateriaalit vetovoimatekijänä sekä investointina, joka maksaa itsensä takaisin parempina oppimistuloksina, tyytyväisempinä oppilaina ja opettajina, Laiho jatkaa.
Suomen Kustannusyhdistys kokosi Valtiokonttorin ja Opetushallituksen julkisista lähteistä tiedot kuntien peruskoululaisten määrästä sekä kuntien tilinpäätöstietojen mukaisesta oppimateriaalimenoista vuodelta 2023. Näistä laskettiin oppilaskohtainen euromäärä. Keskiarvoluku 143 euroa on painotettu kuntien koon mukaan.
Fakta
Peruskoululaisen oppimateriaaleihin käytetty summa keskimäärin
yli 100 000 asukasta 134 e
50 000–100 000 asukasta 139 e
alle 50 000 asukasta 151 e
Lähde: Suomen Kustannusyhdistyksen kartoitus
”Oppimateriaaleista leikkaaminen ei ole viisasta”
– Tämä vertailu ei meitä yllätä, sillä oppilaiden materiaaleihin satsaaminen on ollut meille strateginen kysymys. Vaikka elämme digiaikaa, emme ole halunneet luopua paperisista materiaaleista, siinä on otettu oppilaiden palautteen perusteella jopa askeleita ”taaksepäin”. Oppimateriaalien avulla opitaan ja niistä leikkaaminen ei ole viisasta, Uudenkaupungin opetustoimenjohtaja Arja Kitola toteaa.
Kitola kertoo, että viime vuonna yhdelle oppilaalle budjetoitiin vihkoihin, kyniin ja muihin tarvikkeisiin 40 euroa, oppikirjoihin 140 euroa ja e-aineistoon 18 euroa.
– Ensi vuoden esityksessä lähdetään siitä, että noilla samoilla mennään indeksikorotus huomioiden. Materiaalikustannukset ovat häviävän pieni summa meidän kokonaisbudjetissa ja niistä leikkaamalla panos-tuotossuhde on erittäin huono. Miksi vaikeuttaa oppilaiden oppimista karsimalla opetusmateriaaleista, kun niistä saatavat säästöt ovat pieniä isossa kokonaisuudessa?
Kitola korostaa, että olennaisin taloudellinen tekijä ovat ryhmäkoot.
– Toki ei sekään hyvä asia ole, jos ryhmäkoot ovat kovin suuria. Talousvertailun mukaan kokonaiskustannuksemme ovat verrokkikuntiin vertailtuna hyvinkin edulliset. Tuotamme perusopetusta kokonaisuudessaan hyvin edullisesti.
Uudenkaupungin lukion rehtori Esa Pirkola kertoo, että Suomen Kustannusyhdistyksen vertailussa on otettu huomioon myös kirjallisuus, e-aineistot ja lehdet.
– Yksi selitys vertailulukuumme on, että olemme tässä viimeisen kolmen vuoden aikana hankkineet digitaalisen materiaalin rinnalle kierrätettäviä painettuja kirjoja. Useissa isoissa kaupungeissa on päädytty jonkin kustantajan digitaaliseen pakettiin ja silloin kulut ovat selkeästi edullisemmat. Olemme pyrkineet laadullisesti hyvään materiaaliin.