Keväällä päättyneen Syötävän hyvää -hankkeen jatkoksi Ukipoliksessa alkaa tuotekehityskilpailu suomalaisista vajaasti hyödynnetyistä kaloista, erityisesti silakoista. Kalavoima ruokakulttuurissa -hankkeen pitkän tähtäimen tavoitteena on vähentää teollisuuden hävikkiä ja lisätä vajaasti hyödynnettyjen kalojen käyttöä.
Reality-tyylisessä Syötävän hyvää -kilpailussa oli tavoitteena selvittää hävikkituotteiden laatua ja määrää Vakka-Suomen alueella sekä hävikin, kuten ulkomuodoltaan poikkeavien, mutta laadultaan hyvien kasvisten mahdollista hyödyntämispotentiaalia. Hankkeesta saatujen hyvien tulosten myötä heräsi kiinnostus, jos samanlaista konseptia voisi käyttää kalatuotteisiin.
– Keskustelimme alueen elinkeinokalatalouden kehittäjä Lännen Kalaleaderin kanssa ja heiltä tuli idea, jos voisimme tehdä samanlaisen kilpailun vajaasti hyödynnetystä kalasta, hankkeen projektipäällikkö Granger Simmons taustoittaa.
Huolimatta Itämeren runsaasta silakkakannasta suomalaiset kuluttavat silakkaa vain noin 430 grammaa henkeä kohti luonnonvarakeskus Luken mukaan. Samaan aikaan 80 prosenttia ihmisravinnoksi käytetystä kalasta on tuontikalaa ja 80 prosenttia kotimaisesta silakkasaaliista menee rehuteollisuuden käyttöön sen sijaan, että sitä hyödynnettäisiin ihmisravintona.
Tämä alihyödyntäminen ei ainoastaan merkitse menetettyä ravitsemuksellista mahdollisuutta, vaan myös lisää tarpeetonta ruokahävikkiä.
– Tutustuin Selkämeren Jään toimintaan ja keskustelin toimitusjohtaja Henri Lompin kanssa ja hän pystyi samaistumaan ongelmaan. Jälkikäsittelyn jälkeen kalasta syntyy sellaista hävikkiä, jota on vaikea hyödyntää. Hankkeen avulla pyrimme löytämään tähän vastauksia, Simmons kertoo.
Hankkeessa tarkoituksena on löytää ihmisiä, jotka kilpailevat toisiaan vastaan arviolta neljässä joukkueessa. Heidän tehtävänään on kehittää innovatiivinen ja uusi konsepti, jossa kala toimii pääraaka-aineena. Syötävän hyvää -sarjan ensimmäisen kauden tavoin joukkueet suunnittelevat tuotteelleen myös logon ja ilmeen.
Kilpailijoiden haku alkaa tällä viikolla ja toiveissa olisi löytää osallistujia mahdollisimman laajalta alueelta sekä eri taustoista.
– Olisi hienoa kehittää jokin täysin uusi tuote, josta voisi tulla suomalaisille perusruokaa. Sellainen tuote, joka ei olisi kausituote, vaikka kala itsessään mielletään kausiluonteiseksi, Simmons toivoo.
Masterchef-voittaja Marita Frimodig on lupautunut tulemaan mukaan yhdeksi valmentajaksi, jonka tarkoituksena on opettaa kilpailijoille syventävää kalankäsittelyä. Lisäksi haussa on erilaisia yhteistyökumppaneita.
– Helposti hanke-sana voi hämmentää, mutta tässä on kyse reality-ohjelmasta, joka näytetään YouTubessa. Se on tarkoitus olla pääroolissa ja sitä yritän tuoda esille yhteistyökumppaneille, Simmons välittää terveiset kiinnostuneille tahoille.
Kilpailun kuvaukset on tarkoitus aloittaa marras-joulukuun vaihteessa ja valmis ohjelma julkaistaisiin ensi vuoden keväällä. Osana ensimmäistä hanketta opiskelijat Novidasta, Turun AMK:sta sekä yliopistosta kehittivät hävikkiuhan alla olevista perunoista uusia reseptejä, joista syntyi reseptikirja. Näitä kuitenkaan ei päästy jatkojalostamaan jonkun yrityksen kanssa.
Tällä kertaa tarkoituksena on, että voittajan tuote saisi mahdollisuuden päästä laajemmalle markkinalle.
Vaikka kilpailussa otellaan rennolla mielellä, on taustalla isossa kuvassa merkittäviä asioita. Lisäämällä silakan kulutusta ihmisravintona voidaan hävikin vähentämisen lisäksi muun muassa pienentää ruoan ilmastovaikutuksia, parantaa Itämeren hyvinvointia, lisätä suomalaisen ruoantuotannon omavaraisuutta ja tukea paikallisia kalastajia.
– Jos voimme käyttää tätä alustaa ja kiinnostavalla, informatiivisella sekä hauskalla tavalla torjua teollisuuden aiheuttamaa hävikkiä, voimme tehdä isossa mittakaavassa merkittäviä edistysaskeleita asian suhteen, Simmons päättää.
