Turussa alkavat tänä syksynä kolmas- ja kuudesluokkalaisten oppimistestit, jotka mittaavat oppilaiden luku- ja laskutaitoa. Uusikaupunki on ollut asiassa edelläkävijä, sillä vastaavat oppimistestit tehdään täällä tänä syksynä jo kolmatta kertaa.
– Meillä testit ovat oppilaille jo tuttuja. Lisäksi meillä oppimistesteissä ovat mukana kaikki 3.–9. vuosiluokat, opetustoimen johtaja Arja Kitola kertoo.
Peruskoululaisten oppimista arvioidaan äidinkielen ja matematiikan osa-alueilta niin sanotuilla Funa-testeillä, jotka on kehitetty kansainvälisessä Funa-hankkeessa.
Uusikaupunki saa hyötyä testeistä tänä vuonna laajalti, kun vertailuvuosia on jo kaksi. Lisäksi Funa-testeissä on mukana nyt yli 100 000 lasta ja nuorta.
– Osaamisen taso vertautuu koko otantaan. Pystymme siis päättelemään, minkälainen osaamistaso meidän kouluissa on, Uudenkaupungin lukion rehtori Esa Pirkola kertoo. Pirkola on perehtynyt Uudessakaupungissa Funa-testien analytiikkaan.
Funa-testejä tehdään parhaillaan Uudessakaupungissa. Luokanopettaja Rebekka Alifrosti teetti tällä viikolla omalle 5. luokalleen matematiikan testin.
– Oppilaat totesivat, että taasko me näitä tehdään. Testit ovat oppilaille jo niin tuttuja, Alifrosti kertoo.
Testit tehdään Turun yliopiston kehittämässä digitaalisessa Ville-oppimisympäristössä. Oppilaat ovat tottuneet käyttämään Villeä, joten testin tekeminen sujuu heiltä helposti. Oppilailla on käytössään tablettitietokoneet, joilla he kirjautuvat Villeen ja käynnistävät testin.
Matematiikkatestissä ohjelma pyytää esimerkiksi valitsemaan, kumpi on suurempi luku 8 vai 6 sekä mikä luku puuttuu lukusarjasta. Testissä pitää tehdä myös yhteenlaskuja ja vähennyslaskuja.
Koko testiin menee noin 40 minuuttia. Opettaja voi seurata omalta koneeltaan oppilaiden testin tekemistä. Jos joku oppilaista ei edisty testauksessa, opettaja voi auttaa esimerkiksi teknisessä ongelmassa.
Viides luokka tekee testin sujuvasti. Alifrosti näkee heti ohjelmasta tuloksen, että hänen luokallaan oppilaiden matematiikkatulokset ovat hieman keskimääräistä paremmat.
– Saamme reaaliaikaista analytiikkaa ja lisäksi vielä analytiikkakoosteen, jossa voi verrata tuloksia valtakunnallisesti.
Opettajalle Funa-testaus antaa myös oppilaskohtaisia tuloksia. Niistä voi päätellä, tarvitseeko joku oppilaista tukiopetusta, erityisopetusta tai tehostettua erityisopetusta.
– Yllätyksiä ei ole tullut, vaan tulokset ovat linjassa oppilaiden muun koulutyön kanssa, Alifrosti sanoo.
Opetustoimen johtaja Arja Kitola kertoo, että Funa-testien tulokset antavat hyvän kokonaiskuvan kaikista kaupungin kouluista.
– Testitulosten perusteella pystymme muun muassa kohdentamaan paremmin resurssit sinne, missä lisäresursseja tarvitaan. Kunkin koulun tulokset käsitellään koulu- ja luokkatasolla rehtorin kanssa ja analysoidaan tulokseen vaikuttaneita tekijöitä. Pohdittavia näkökulmia ovat muun muassa ryhmäkoko sekä S2-oppilaiden ja eri tuen tasoilla olevien oppilaiden määrä.
Pirkola kertoo, että testituloksista voidaan nähdä myös tiettyjä ilmiöitä.
– Sellaisen yleistyksen voi tehdä, että meillä tyttöjen lukutaito on keskimäärin paremmalla tasolla kuin poikien, pojilla sen sijaan matemaattiset taidot ovat hieman ylemmällä tasolla.
Oppimisessa on myös kulttuuritaustasta syntyviä eroja. Esimerkiksi matematiikassa on hyvää osaamista kielitaustasta riippumatta.
– Sen olemme huomanneet myös lukiossa. Jos ukrainalainen nuori on suoriutunut hyvin Ukrainassa peruskoulussa, hän voisi mennä meillä suoraan lukion toisen luokan matematiikan tunneille, Pirkola vertaa.
Kun Funa-testien oppimistulokset yhdistetään muuhun koulun saamaan analytiikkaan, koulussa on hyvät tiedot siitä, miten lapset ja nuoret pärjäävät.
– Meillä esimerkiksi poissaolot ovat vähäisiä. Meillä koulussa käyminen on hyvällä tasolla maanlaajuisesti vertailtuna. Se on hyvä asia, Pirkola toteaa.
Funa-testit
Funa tulee sanoista Functional numeracy assessment eli toiminnallisten laskutaitojen arviointi. Toiminnallisilla laskutaidoilla tarkoitetaan ymmärrystä ja kykyä käyttää perusmatemaattisia taitoja arjen eri tilanteissa.
Matematiikan lisäksi Funa-testillä voidaan arvioida 3–9 -luokkalaisten lukutaitoa.
Testi mittaa myös oppilaiden oppimismotivaatiota sekä kouluhyvinvointiin liittyviä kokemuksia.
Funa-testit on kehitetty kansainvälisessä Funa-hankkeessa, jossa Suomesta ovat olleet mukana Turun yliopisto, Åbo Akademi ja Helsingin yliopisto.
Helsingissä tietoja Funa-kantaan on kerätty jo kolmen vuoden ajan.
