Näitä post it-lappuja kertyi torstai-iltana kymmenittäin, kun Uudenkaupungin ilmasto-ohjelman laatiminen käynnistyi työpajoissa Kaurisalissa. Kaupunki ja Ukipolis olivat kutsuneet päättäjiä, yrittäjiä, yhdistyksiä sekä muita kunnan sidosryhmiä miettimään ympäristöasioita.
Illan mittaan ei keskitytty vain huolenaiheisiin, vaan visioitiin myös minkälainen Uusikaupunki on vuonna 2035, kun tulevan ilmasto-ohjelman vaikutukset alkavat näkyä. Visioihin nousi muun muassa, että Uudessakaupungissa olisi helppokäyttöistä joukkoliikennettä ja toimiva rakennusmateriaalipankki. Keskustassa olisi riittävästi pyörätelineitä, ja yrityskenttä olisi monipuolinen.
– Tässä on kaupunkiorganisaatiolle 10 000 post it-lappua, olkaa hyvä, kehittämisasiantuntija Anni Lahtela Valoniasta totesi hymyillen työpajaillan lopussa.
Projektipäällikkö Jaana Suksi kehittämisyhtiö Ukipoliksesta kertoi, että työpajoissa syntyneet ajatukset sekä kaupungin asukaskyselyn tulokset toimitetaan konsulttiyhtiö Sitowiselle, joka koostaa niistä raportin. Raporttia hyödynnetään ilmasto-ohjelman laatimisessa.
Sonja Stenman kaupunkisuunnittelusta arvioi, että ilmasto-ohjelmaluonnos lähtee lausuntokierrokselle vuodenvaihteessa ja tulee päätöksentekoon ensi keväänä.
– Siitä sitten vasta alkaa varsinainen työ, kun kaupungissa aletaan toteuttaa ilmasto-ohjelmaa.
Uudellekaupungille laaditaan ilmasto-ohjelmaa yhteistyössä Laitilan kaupungin kanssa. Ohjelma huomioi eri toimijat, kaupungin, asukkaat, oppilaitokset ja yritykset.
– Meille tulee niin YK:lta kuin EU-tasolta paineita päästöjen vähentämiseen. Varsinais-Suomessa päästövähennyksen suunta on oikea, mutta tahti ei ole vielä riittävä, Lahtela Valoniasta kertoi.
Varsinais-Suomen kunnat ovat vähentäneet vuosien 2005–2022 välisenä aikana päästöjään 38 prosenttia, kun vähennys valtakunnallisesti kunnissa oli keskimäärin 31 prosenttia.
Lahtela korosti, että kuntaorganisaatio ei yksinään pysty kuromaan päästöjä, sillä kasvihuonepäästöistä noin 45 prosenttia syntyy asukkaiden toiminnasta, eli asumisesta, liikkumisesta ja ruoasta, toiset 45 prosenttia päästöistä aiheutuu yritystoiminnasta.
– Paikalliset olosuhteet ohjaavat kuntalaisten ja yritysten toimintaa, siksi kunnan oma ilmasto-ohjelma on tärkeä, ja sen pitää olla kunnan näköinen.
Laitilan kaupunki aloitti ilmasto-ohjelman laatimisen omissa työpajoissaan pari viikkoa sitten. Molemmat kunnat ovat tehneet myös asukaskyselyn ilmasto-ohjelman pohjaksi.
– Uudellakaupungilla ja Laitilalla oli viime huhtikuuhun saakka kestänyt yhteinen Ekoagenttihanke, jolla jo käynnistettiin kaupunkien yhteistä kestävän kehityksen työtä, Suksi muistutti. Hän näkee yhteistyössä paljon hyvää.
– Kumpikin kaupunki hyötyy yhteistyöstä, koordinoinnista ja viestinnän tehostamisesta. Kaupungeilla voisi olla esimerkiksi yhteinen ilmastokoordinaattori.
Suksi oli hyvin tyytyväinen työpajatyöskentelyyn. Uudenkaupungin henkilöstölle tarkoitettuihin työpajoihin osallistui noin 30 työntekijää ja työpajoissa syntyi toteuttamiskelpoisia ideoita. Sidosryhmien työpajailtaan kertyi hieman vähemmän osallistujia.
Uuteenkaupunkiin on Suksin mukaan syntynyt hyvä työpajakulttuuri.
– Kun täällä on tehty arkkitehtuuripoliittista Apoli-ohjelmaa, on pidetty työpajoja. Ihmiset ovat tottuneet tämäntapaiseen työskentelyyn, hän kehui.
Uudenkaupungin ja Laitilan ilmasto-ohjelman laatimisessa ovat mukana kaupungit, kehittämisyhtiö Ukipolis ja asiantuntijaorganisaationa Valonia.
Itämeren tilasta suurin huoli
Uudenkaupungin kaupunki on järjestänyt verkossa elo-syyskuussa asukaskyselyn ilmasto-ohjelman pohjaksi.
Kyselyyn tutustui 437 ihmistä ja vastasi 207.
Vastaajat pitivät huolestuttavimpana Itämeren ekologista tilaa. Toiseksi eniten vastaajia huolestutti välinpitämättömyys ja haluttomuus tehdä ympäristötekoja. Huolta on myös luonnon monimuotoisuuden heikkenemisestä sekä sisävesistöjen hyvinvoinnista.
Kaupungilta vastaajat odottavat erityisesti kestävän liikkumisen mahdollistamista, ympäristön ja ilmastoasiat huomioivaa kaavoitusta sekä kaupunkikehittämistä ja sopeutumista muuttuvaan ilmastoon.
