– En pysty enää matkustamaan minnekään. Nyt lokakuussa tuli yllättävä 150 euron hammaslääkärilasku ja sen takia joudun nyt elämään velaksi eli käyttämään luottokorttiani seuraavat kaksi viikkoa, kertoo yksi Uudenkaupungin Sanomien ja Laitilan Sanomien verkkokyselyyn vastanneista.
Kysely julkaistiin molempien lehtien verkkosivuilla 3.10–11.10. Miten meillä menee -kyselyyn sai vastata anonyymisti. Vastaajia kertyi silti vain 31, mikä kertonee siitä, että omasta taloudellisesta tilanteesta ei mielellään kerrota.
Vastaajista 45 prosenttia totesi, että taloudellisesti on välillä tiukkaa. 10 prosenttia vastasi, että rahat eivät riitä. Toisaalta 10 prosenttia vastaajista piti taloudellista tilannettaan hyvänä.
Kyselyyn vastaajista 70 prosenttia kertoi pyrkivänsä säästämään ainakin jonkin verran. 30 prosenttia vastasi, että kaikki tulot menevät kulutukseen. Säästäjistä valtaosa, 70 prosenttia, säästää pahan päivän varalle, 13 prosenttia tiettyä hankintaa varten. Lomamatkaa varten säästöjä kerryttää vain seitsemän prosenttia.
Säästäjistä 39 prosenttia säästää yli 100 euroa kuukaudessa, 19 prosenttia 5-20 euroa. Säästämisen euromäärän vaihteluväli on siis laaja.
Asumistuen leikkaus oli osunut muutaman vastaajan kohdalle.
– Se tarkoittaa, että kaikesta muusta on tingittävä, kuvaili yksi vastaajista, miten se on vaikuttanut.
Eräs vastaaja kertoi, että hänen asumistukeaan leikattiin 65 euroa.
Myös hallituksen muut säästöt vaikuttavat arkeen. Näistä leikkauksista omalle kohdalle osuivat vastaajilla useimmiten kotitalousvähennyksen pieneneminen ja lääkkeiden hintojen nousu.
Mistä sitten tingitään? Tähän vastattiin muun muassa näin:
– Ruuasta. Jo nyt olen joutunut jättämään leivän ja leivonnaiset minimiin, lihaa en juurikaan syö ja leikkeleitä en lainkaan.
– Säästämisestä.
– Joudun jo tinkimään vähän kaikesta. Kun perheessä on kolme kasvavaa lasta, ruokaa kuluu paljon ja sitä pitää ostaa harkiten. Myös vaatteet on iso kuluerä. Nyt asumiseen menee enemmän rahaa.
– Pitäisi varmaan teatterireissut jättää väliin. Elämä muuttuu tylsemmäksi ja televisiovoittoiseksi.
– Kaikki ylimääräinen on jo karsittu, ruuasta pitäisi sitten pihistää vielä enemmän.
– Muutto pienempään asuntoon.
– No tälläkin hetkellä mennään täysin kädestä suuhun. Asuminen, sähkö ja ruuan hinta ovat nousseet siinä määrin viime vuosina, että ylimääräistä rahaa ei juurikaan jää.
– Uusien vaatteiden ostamisesta.
– Autoilun vähentäminen, aikakauslehtien tilaukset, tulee mietittyä mitä ruokatarvikkeita ostaa.
– Ei ole mistä tinkiä eli varmaan ruoasta.
– Irtisanoisin suoratoistopalvelut, käyttäisin rahaa ruokaan fiksummin ja suosisin halvempia elintarvikkeita. Tinkisin harrastuksista ja siirtyisin vaikkapa lenkkeilyyn ja pyöräilyyn. Kävisin vähemmän ravintolassa. En matkustaisi niin usein ja lopettaisin alkoholin nauttimisen.
Jos vastaajat saisivat satasen enemmän rahaa kuukaudessa, 43 prosenttia heistä vastaa, että ei käyttäisi sitä mihinkään erityiseen. 17 prosenttia maksaisi pois lainaa tai osamaksuja ja 17 prosenttia ostaisi vaatteita.
Mikäli vastaajalle osuisi miljoonapotti lotosta, haaveena oli uusi asunto, työnteon lopettaminen, taloremontti, uusi auto tai kesämökki veden ääreltä. Vastaajista osa kertoi, että voisi lahjoittaa rahaa kipeämmin tarvitseville. Myös sijoittamiseen ja säästämiseen käytettäisiin lottovoittoa.