Vuoden 2023 kouluterveyskyselyn mukaan raittiustrendi nuorten keskuudessa on kasvussa ja yhä useampi nuori valitsee olla käyttämättä alkoholia tai muita päihteitä. Uusikaupunkilaiset 18-vuotiaat Emmi Aitta ja Valo Hento ovat esimerkkejä nuorista, jotka ovat päättäneet pysyä raittiina. Molemmat kertovat olleensa ilman päihteitä koko elämänsä ajan.
– Olen niin sanotusti pakotettu absolutisti. Minulla on lääkitys, joka estää alkoholin käytön. Tippa alkoholia lääkitykseni kanssa salpaa hengityksen, Hento toteaa.
Hento kertoo, ettei käytä myöskään muita päihteitä.
– Minulla on sellainen ajatus elämässä, että päihteet ovat myrkkyä ja pärjään paremmin ilman niitä.
Aitalle alkoholittomuus on oma valinta.
– Myös minulla on lääkitys, jonka kanssa ei ole suositeltua juoda. Voisin periaatteessa juoda, mutta henkisen terveyden ja mielenterveyden takia olen päättänyt olla juomatta. Koen, että voin paremmin, kun esimerkiksi riskejä väärinkäyttöön ei ole.
Myös Hennon mukaan hänellä olisi vaihtoehtoja.
– Jos haluaisin juoda, voisin esimerkiksi olla yhden illan ottamatta lääkkeeni. En kuitenkaan halua tehdä niin.
Kaksikko kertoo, että heidän juomattomuutensa herättää usein kysymyksiä.
– Tosi usein minulta kysytään esimerkiksi viikonloppuisin, olenko selvin päin. Kun kerron, etten juo ollenkaan, minulta udellaan syitä. Se on raskain osa päihteettömyyttä, Aitta toteaa.
Aitan mukaan ihmiset olettavat, että juomattomuudelle täytyy olla jokin erityinen syy.
– Se on harmi, sillä yksinkertainen halu olla juomatta pitäisi riittää syyksi. Nuorten alkoholinkäyttöä tunnutaan pidettävän normina, hän jatkaa.
Hento kertoo kohdanneensa samanlaisia tilanteita.
– Minulle tarjotaan usein alkoholia, ja kun kieltäydyn, ihmiset tarjoutuvat esimerkiksi maksamaan juomat puolestani. Tivaaminen loppuu kuitenkin nopeasti, kun sanon, että henki lähtee tipastakin, hän naurahtaa.
Tilanne on Hennon mukaan ystävien keskuudessa jopa päinvastainen.
– Tuttuni, jotka tietävät tilanteeni, varmistavat illan aikana useaan otteeseen, etten vain vahingossakaan ole juonut.
Hento ja Aitta kertovat, ettei ystäväpiirin päihteidenkäyttö vaikuta heidän omaan toimintaansa. Aitan mukaan alkoholin käyttö on vähentynyt nuorten keskuudessa, ja asenne juomattomuutta kohtaan on muuttunut.
– Kyllä ystäväni juovat, mutta en ole koskaan tuntenut, että minunkin pitäisi juoda. Voimme olla yhdessä ilman, että kukaan painostaa, Aitta kertoo.
Aitta kertoo käyvänsä viikonloppuisin ulkona ystäviensä kanssa, vaikka ei itse juo.
– Juuri viikonloppuna olimme baarissa istumassa iltaa. Ystäväni joivat viiniä, ja itse join alkoholitonta siideriä, hän kertoo.
Aitta harmittelee kuitenkin sitä, että jos hän on liikkeellä muiden kuin lähimpien ystäviensä kanssa, osa seurasta ajattelee, etteivät he voi juoda hänen seurassaan.
– Joskus mietin, vaikuttaako juomattomuuteni siihen, haluavatko ihmiset lähteä kanssani ulos. Toivon, että ihmiset ympärilläni kokisivat, että kanssani voi olla hauskaa, vaikka pysyisin selvin päin.
Aitta myöntää toisinaan pohtivansa, millaista alkoholin käyttö olisi.
– Olen kuitenkin tehnyt niin vahvan päätöksen olla juomatta, etten mene ajatusta pidemmälle.
Hento kertoo olevansa vastaavassa tilanteessa kuin Aitta.
– Välillä pelkään, että ihmiset ajattelevat, etteivät he voi juoda seurassani. Näin ei kuitenkaan ole, hän toteaa.
Hennon mukaan alkoholista ei ole ollut koskaan vaikeaa kieltäytyä.
– Kuulun harrasteseuraan, jossa alkoholinkäyttö kuuluu juhliin ja vapaa-aikaan. Juomasta kieltäytyminen ei ole kuitenkaan koskaan ollut minulle vaikeaa.
Päihteettömyys kumpuaa osin perheen vaikutuksesta.
– Perheessäni ei juuri käytetä päihteitä, ja silloin, kun käytetään, se tapahtuu maltillisesti. En ole saanut kotoa esimerkkiä alkoholin käyttöön, Hento kertoo.
Hänen kaveripiirinsä jakautuu kahtia: osa ystävistä juo, osa ei.
– Lähipiirissäni myöskään muut päihteet eivät ole erityisen esillä, Hento summaa.
Helmi Rantanen
Suomalaisten säännöllinen alkoholin käyttö on vähentynyt
Säännöllinen eli vähintään viikoittainen alkoholinkäyttö on vähentynyt sekä miehillä että naisilla vuosien 2016 ja 2023 välillä. Vähintään viikoittain alkoholia käyttävien osuus oli vuonna 2023 miehillä 48 prosenttia ja naisilla 22 prosenttia, kun vastaavat osuudet vuonna 2016 olivat 52 ja 29 prosenttia. Tiedot selviävät Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen eli THL:n tänä syksynä julkaistusta tutkimuksesta.
Juomatapatutkimuksen mukaan alkoholin lähes päivittäinen käyttö oli melko harvinaista: miehistä kuusi ja naisista kaksi prosenttia käytti alkoholia vähintään neljä kertaa viikossa. Sekä miehet että naiset käyttivät alkoholia useimmin vanhimmassa 55–69-vuotiaiden ja harvimmin nuorimmassa 20–34-vuotiaiden ikäryhmässä. Useimmin alkoholia käyttivät yli 54-vuotiaat miehet: heistä 62 prosenttia käytti alkoholia vähintään viikoittain ja 11 prosenttia neljä kertaa viikossa tai useammin.
Vaikka alkoholinkäyttö yleisesti ottaen väheni, säännöllinen humalakulutus oli koko väestön tasolla lähes yhtä yleistä vuonna 2023 kuin vuonna 2016. Vuonna 2023 vähintään kuukausittain humalaan eli kuusi annosta tai enemmän joi 21 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2016 vastaava osuus oli 22 prosenttia. Vuonna 2023 tämän tasoisen humalajuomisen väheneminen jatkui vielä 20–34-vuotiailla. Rajumpi humalajuominen oli kuitenkin yhä yleisintä 20–34-vuotiailla miehillä. Heistä 41 prosenttia oli juonut vähintään 13 alkoholiannosta ainakin yhtenä edellisen vuoden päivistä.
Täysin raittiiden osuus vuonna 2023 oli 12 prosenttia väestöstä, miehistä 10 ja naisista 14 prosenttia. Raittiiden osuus pysyi samalla tasolla verrattuna vuoteen 2016. Alkoholin pitkäaikaisesta käytöstä aiheutuvan kohtalaisen terveysriskien rajan eli miehillä yli 14 ja naisilla yli 7 annosta viikossa, ylitti miehistä 15 prosenttia ja naisista yhdeksän prosenttia. Kuusi prosenttia miehistä ja neljä prosenttia naisista oli kokenut alkoholin käytöstään johtuvia terveysongelmia.
