Ugissa on töissä yli 500 eläkeläistä – ”Töissä on yksinkertaisesti kivaa”

Riitta Jefimoff jäi muutama vuosi sitten eläkkeelle ravintola Kirstasta, jossa hän oli työskennellyt 44 vuotta.

– Ensimmäiset eläkevuodet menivät siinä, kun lastenlapset olivat pieniä ja tarvitsivat mummia.

Sitten lapset kasvoivat ja hänelle alkoi jäädä enemmän vapaa-aikaa. Vaikka Jefimoff harrastaa paljon kaikenlaista, hän alkoi miettiä, että voisihan sitä harrastaa myös työntekoa.

– Kun olen fyysisesti hyvässä kunnossa, alkoi tuntua siltä, että en minä aina sinne kuntosalillekaan viitsi mennä. Kaipasin ihmisiä ympärille, kun olen koko ikäni tehnyt asiakaspalvelutyötä.

Jefimoff teki Vakka-Suomenkadun S-marketin kanssa työsopimuksen, jonka mukaan hän tekee vähintään kymmenen tuntia viikossa, tarvittaessa enemmän.

Sirkka Koivula on työskennellyt samassa S-marketissa seitsemän vuotta. Eläkkeelle hän jäi vähän aikaa sitten, ja päätti jatkaa silti pari päivää viikossa töissä. Päätös oli helppo, kun työtehtävät ja työkaverit ovat tuttuja.

– Elämänrytmissä pysyy paremmin kiinni, kun on myös työelämässä, ja saahan tässä kerrytettyä samalla matkakassaa. Verotus vain voisi olla kevyempi.

Myös Riitta Jefimoff on ratkaisuunsa tyytyväinen.

– Kun työyhteisössä on kaikenikäisiä, pysyy itsekin henkisesti vireämpänä. Meillä S-marketissa on työntekijöitä 18-vuotiaasta meidän ikäisiin. Sekin tuntuu mukavalta, kun meitä on kaksi eläkeläistä täällä töissä.

– Töissä on yksinkertaisesti kivaa.

Jefimoff kertoo säästävänsä työtulot. Niitä hän käyttää sitten, kun tulee tarve. Matkustelu ei häntä niin kiinnosta, maailmaa on tullut jo kylliksi nähtyä.

– Mieluummin lähden merelle ja saareen.

Hän korostaa, että ansio on ihan kiva lisä.

– Kyllähän jotkut tuttavat olivat järkyttyneitä, kun lähdin eläkkeeltä töihin. Ihmiset ovat eri sorttisia ja nauttivat eri asioista. Minä tykkään tehdä töitä, olen aina tykännyt.

Työn digitalisoituminen pelottaa usein ikääntyneitä, mutta Jefimoffille ja Koivulalle sekään ei ole ongelma. Molemmat ovat tottuneet käyttämään digilaitteita ja sanovat oppivansa mielellään uutta.

– Eihän tätä ikää huomaa mistään muusta kuin polvista, Sirkka Koivula nauraa.

Riitta Jefimoffin mielestä ikää ei kannata edes miettiä.

– Asioita voi tehdä niin pitkään kuin on se fiilis, että haluaa tehdä. En ole päättänyt, kuinka pitkään olen työelämässä. Katsotaan, mikä oma fiilis on ja kuinka pitkään työnantaja pitää.

Sirkka Koivula kiittelee sitä, että työelämässä ei ole enää sellaista ikäsyrjintää kuin takavuosina.

– Suosittelen muillekin työntekoa eläkeläisenä, jos vain jaksaa ja haluaa. Aikuiseksi ei kannata tulla, se on tylsää.

Hyvä yhtälö: yhdistystoimintaa, liikuntaa ja työtä

Uudessakaupungissa asuva Pirjo Elo on työskennellyt Kenkäkauppa Alinassa sen perustamisesta lähtien.

– Olin työskennellyt pitkään alalla ja kun Outi ( Nurmi ) päätti perustaa kenkäkaupan, olin siinä mukana.

Kun Elo sitten päätti jäädä eläkkeelle 63-vuotiaana, kauppias kysyi, voisiko hän käydä vielä toisinaan auttamassa liikkeessä.

– Totta kai lupasin. Olen viihtynyt työssäni hyvin. Kenkäkaupassa on mukavia asiakaskohtaamisia.

– Ja onhan se niinkin, että työssä pysyy ikään kuin ajanhermolla ja palkka on mukava lisä.

Elo tekee töitä 10–15 tuntia kuukaudessa, tarvittaessa joskus enemmänkin.

– Sen olen sanonut Outille, että kokoaikaisena en enää töitä tee. Tippatyöt ovat ihan mukavia.

Hänestä eläkepäivien ja osa-aikatyön yhdistelmä on mainio. Harrastuksille jää silti aikaa. Elo toimii aktiivisesti muun muassa Lounais-Suomen Syöpäyhdistyksessä ja harrastaa ystävien kanssa liikuntaa.

Haaveissa oli alun perin silti erilaiset eläkepäivät. Pirjo Elon ja hänen puolisonsa piti viettää mukavia eläkeläispäiviä yhdessä, mutta suunnitelmat eivät toteutuneet. Hän jäi leskeksi juuri ennen kuin jäi eläkkeelle.

Elo arvelee, että vaikka toisin olisi käynyt, hän saattaisi silti tehdä yhä välillä töitä.

– Läheisimmät ystäväni, yhtä lukuun ottamatta, eivät ole enää töissä, mutta ei kukaan minun työntekoani ole ihmetellyt. Aikaa jää silti niin paljon muuhunkin, kuten yhdelle neljännen polven pienelle miehelle, joka asuu lähellä, ja on myös neljännen polven tyttö, joka asuu vähän kauempana.

Pirjo Elon mielestä työelämässä kannattaa jatkaa eläkevuosina, jos se itsestä tuntuu mielekkäältä. Hän arvelee, että paljon se on kiinni siitäkin, minkälaista työtä on tehnyt. Fyysisesti raskaassa työssä ei ehkä enää jaksaisi.

Kenkäkaupan kassajärjestelmä muuttui, kun Elo oli jo eläkkeellä. Aluksi häntä jännitti, miten uuden kassan oppii.

– Kun opin sen, tuntui hyvältä. Huomasin, että kyllä tässäkin iässä vielä oppii uutta.

Pirjo Elo ei ole päättänyt, kuinka pitkään on töissä vaan jatkaa niin kauan kuin se tuntuu hyvältä.

– Vaikka olen välillä poissa töistä, niin silti on aina tervetullut olo, että kuulun porukkaan. Se tuntuu mukavalta.

Yli 500 eläkeläistä Ugissa töissä

Eläketurvakeskus julkistaa joulukuussa tuoreet tiedot eläkeläisten osallistumisesta työelämään.

– Ennakkotietona todettakoon, että eläkeläisten työssäkäynnissä muutos edellisestä vuodesta on pieni. Viime vuonna teki töitä reilut 100 000 alle 68-vuotiaista eläkeläistä. Näiden lisäksi 50 000 osittaista vanhuuseläkettä saavaa teki töitä, kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta kertoo.

Uudenkaupungin alle 68-vuotiaista vanhuuseläkeläisistä noin 250 teki töitä vuonna 2022. Koko Varsinais-Suomen vastaava luku oli vajaat 6000.

– Jos mukaan otetaan kaikki alle 68-vuotiaat eläkkeensaajat, Uudenkaupungin henkilömäärä nousee yli 500:n. Tämän lisäksi sitten ovat vielä yli 68-vuotiaat, Kannisto toteaa.

Eläketurvakeskus on tähän asti tilastoinut vain alle 68-vuotiaat työtätekevät eläkeläiset, jatkossa tilastointiin tulevat mukaan myös yli 68-vuotiaat.

– Tämä osoittaa varsin iäkkäidenkin osallistuvan työelämään. Tosin mitä vanhemmista senioreista puhutaan, sitä vähäisemmäksi työnteko käy niin henkilömäärillä kuin työpanoksella mitattuna. Kuten luonnollista on, työnteko vähenee iän karttuessa.

Kanniston mukaan eläkeläiset tekevät useimmiten töitä aloilla, joilla tarvitaan paljon osa-aikaista henkilökuntaa. Tyypillisiä aloja ovat naisilla hoiva- ja siivousalat sekä kaupat ja opetusala. Näissä kaikissa myös sijaisten tarve on suuri.

Miehet tekevät töitä usein kuljetus- ja huoltoaloilla eli ajavat erilaisia ajoneuvoja sekä tekevät erilaisia korjaus- ja huoltotöitä esimerkiksi kiinteistöhuollossa.