Mikä saa ihmisen voimaan hyvin? Mistä löytää hyvää tuulta ja jaksamista arkeen? Muun muassa näihin kysymyksiin vastasi Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen positiivisen psykologian luento Vakka-Suomen sairaalassa.
– Positiivinen psykologia on psykologian osa-alue, joka keskittyy ihmisen hyvinvointiin, vahvuuksiin ja voimavaroihin ja näiden edistämiseen. Se täydentää perinteistä psykologiaa, Lounais-Suomen syöpäyhdistyksen positiivisen psykologian asiantuntija, sairaanhoitaja ja ratkaisukeskinen lyhytterapeutti Mia Kuusisto kertoi.
Lounais-Suomen syöpäyhdistys vieraili viime torstaina Uudessakaupungissa osana Matkalla mukana -kiertuetta. Kiertueella yhdistys esitteli toimintaansa ja houkutteli uusia jäseniä. Osana kiertuetta tarjottiin myös luento ja rentoutusharjoitus.
– Positiivisessa psykologiassa tärkeitä osa-alueita ovat myönteisyys, uppoutuminen, ihmissuhteet, merkitys ja aikaansaaminen. Nämä vahvistavat pitkäkestoista hyvinvointia ja auttavat siinä, että jokaisella on mahdollista elää merkityksellistä elämää omien vahvuuksiensa mukaan, Kuusisto sanoi.
Hän listasi elämän tärkeiksi peruspilareiksi elinvoimaisuuden, liikunnan, unen ja ravinnon. Samalla hän muistutti, että positiivinen psykologia ei unohda negatiivisiakaan tunteita ja tapahtumia, vaan niillekin on oma paikkansa elämässä.
– Positiivinen psykologia lisää voimavaroja, psyykkistä selviytymiskykyä, joustavuutta ja elämänhallinnan tunnetta, hän korosti.
Kuusisto kertoi, että ihmismieli on rakentunut niin, että sen on helpompi löytää epämiellyttäviä asioita kuin miellyttäviä asioita.
– Kyseessä on negatiivinen vinouma, jolle me ei voida mitään. Mielemme on lähtökohtaisesti epätasapainossa epämiellyttävien tunteiden ja ajatusten suhteen, joten positiivisten asioiden näkemiseen on nähtävä enemmän vaivaa.
Hän kuvaili tutkimustietoa, jonka mukaan tarvitaan kolme positiivista tunnetta yhtä negatiivista kohden. Hyvän näkemistä on siis syytä treenata ja ylläpitää.
– Positiiviset tunteet hyödyttävät ihmistä monella tavalla. Ne parantavat vastustuskykyä, auttavat näkemään laajemmin, mitä ympärillä tapahtuu. Positiivisesti ajattelevat pohtivat maailmaa enemmän me- kuin minä-muodossa. Myös dopamiinin ja serotoniinin määrä aivoissa kasvaa, Kuusisto listasi.
Hän kannusti kuulijoita pitämään kiitollisuuspäiväkirjaa, joka opettaa tunnistamaan hyviä asioita.
– Mistä olet kiitollinen tällä hetkellä? Kirjoita vaikka kahden viikon ajan joka ilta ylös viisi asiaa, joista olet kiitollinen. Ei haittaa, jos samat asiat toistuvat listassa.
Kuusisto muistutti hakemaan arkeen myös uppoutumisen hetkiä. Minkä tekeminen on kullekin hyväksi ja saa voimaan hyvin?
– Voisitko esimerkiksi lisätä kirjojen lukemista, koiran kanssa oloa, liikuntaa, ystävien näkemistä tai vaikkapa käsitöitä? Milloin olet viimeksi viihtynyt jonkin puuhan parissa niin hyvin, että olet unohtanut ajan ja paikan?
Ihmissuhteissa, kuten ystävien ja perheen kanssa, on tärkeää muistaa myös läsnäolon taito. Se on Kuusiston mukaan arvokkain lahja, mitä voimme toiselle ja itsellemme antaa.
– Lämminhenkinen ja arvostava vuorovaikutus lisää toiveikkuutta ja kohentaa mielialaa. Kuuntelu ja kuulluksi tulo ovat arvokkaita tekoja arjessa.
Itsemyötätuntoa ei kannata unohtaa. Kuusisto kysyikin kuulijoilta, että osaavatko he kohdella yhtä kauniisti itseään kuin hyviä ystäviä.
– Ole ystävällinen itseä kohtaan, lempeä ja ymmärtäväinen. Ethän muitakaan kohtaan ole jatkuvasti kriittinen ja tuomitseva, Kuusisto huomautti.
Hän kannusti pohtimaan elämän merkityksellisyyttä myös siitä näkökulmasta, että miksi juuri merkitykselliseksi koettu asia on merkityksellinen.
– Miksi se, mikä on tärkeää, koetaan tärkeäksi? Elämän merkityksellisyys voi tulla itsensä hyväksymisestä, ihmissuhteista, uskonnosta, saavutuksista, hyvistä teoista, merkittävästä työstä tai palkitsevasta arjesta. Kuinka voisit lisätä entisestään merkityksellisyyttä?
– Jokaisen kannattaa elää arvojensa mukaista elämää. Hyväksykää itsenne sellaisena kuin olette ja muistakaa, että sinut on tarkoitettu olemaan juuri tuollainen, Kuusisto rohkaisi kuulijoita.
Elämään kannattaa asettaa paljon pieniä tavoitteita, joiden saavuttaminen lisää hyvinvointia. Ne lisäävät keskittymiskykyä, innostuksen tunnetta, energiaa, motivoitumista ja merkityksellisyyden tunnetta.
– Konkreettisille tavoitteille kannattaa asettaa välitavoitteita sekä tiedostaa mahdolliset esteet ja huomioida myös omat onnistumisensa. Pienimmät askeleet ovat tehokkaita kohti hyvinvointia ja positiivista elämään, Kuusisto summasi.