Itselleni kansallispuistoissa retkeilystä on tullut harrastus. Tähän asti olen käynyt 29 eri puistossa. Viimeisimmät käynnit tuli tehtyä tänä syksynä Perämeren ja Seitsemisen kansallispuistoon. Joskus visiitti kestää viikonkin ja silloin ollaan yleensä Lapin tuntureilla vaeltelemassa. Lyhimmillään on kävelty valmiiksi merkitty reitti muutamassa tunnissa ohikulkumatkalla. Minulle ja monille muille retkeilijöille puistovierailun ohjelmaan kuuluu kohteeseen ja sen luontoarvoihin tutustuminen etukäteen ja sitten paikan päällä luonnossa näiden asioiden havainnointi. Riemastuttavaa oli esimerkiksi nähdä Salamajärvellä metsäpeuran jolkottelevan tai Seitsemisessä pohjantikan nakuttavan vanhassa kuusikossa.
Kiinnostus kansallispuistoihin ja niiden luontokohteisiin on kävijätilastojen mukaan kasvanut tällä vuosituhannella. Kävijämäärien kasvu ja erityisten luontokohteiden säilyminen on haasteellinen yhtälö.
Luonto ei saisi liiallisen kulkemisen tai tallaamisen takia häiriintyä ja toisaalta puistojen pitäisi olla helposti tavoitettavissa ja kuljettavissa. Puistoissa pitää olla rakenteita, merkittyjä reittejä ja tulistelupaikkoja ja mielestäni myös kunnollinen opastuskeskus.
Uudessakaupungissa olemme todella herkullisen, mutta vaikeasti tavoitettavan kansallispuiston liepeillä. Selkämeren kansallispuisto perustettiin vuonna 2011 ja se on kaikkiaan 160 kilometriä pitkä kaistale merta. Mantereella puistoa voi tavoittaa lähinnä Satakunnan puolella. Isokariin onneksi pääsee risteilemään ilman omaa venettäkin
Metsähallitus ylläpitää kansallispuistoja ja ynnäilee myös paikallisia talousvaikutuksia sekä kävijämääriä. Laskelmien mukaan paikallistalouteen saadaan kävijöiden tuomana tuloja moninkertaisesti kansallispuistoihin tehtyihin satsauksiin verrattuna. Ei ole yllättävää, että näinä aikoina kansallispuistojen ylläpidosta on valtion säästettävä ja joidenkin puistojen palveluvarustusta on jouduttu heikentämään. Vaeltajille tuttua ovat autiotupien sulkemiset tai huonossa kunnossa olevat pitkospuut.
Metsähallituksen tilastoinnin mukaan vuonna 2023 Selkämeren kansallispuiston kävijämäärä oli 79400 ja paikallistalousvaikutus kokonaisuudessaan noin 10 miljoonaa euroa. Mikä tuosta lieneekään Uudenkaupungin osuus. On se mikä tahansa, se voisi olla varmasti suurempikin, jos satsattaisiin kansallispuiston saavutettavuuteen esimerkiksi luontokeskuksen perustamisella.
Luontokeskus voisi täydentää upean kaupunginlahdenrantamme palvelutarjontaa. Se olisi kaivattu ympärivuotinen matkailukohde näyttävine panoraamatauluineen ja merenalaisen luonnon videoineen. Luontokeskuksen teemaan sopisi myös vesiensuojelun opastus. Voisipa matkailutoimistokin sijoittua samaan paikkaan ja ehkä johonkin olemassa olevaan rakennukseenkin. Luontokeskuksella en tarkoita mitään miljoonarakennusta, vaan ympäristöön sopivaa ranta-aittaa tai vastaavaa. Ja mikä sen kätevämpää kuin tulla suoraan pääkaupunkiseudulta junalla Kalarantaan ja viettää päivä merenalaista luontoa tutkien ja välillä upeissa ravintoloissamme tankaten.
Luontaisten vahvuuksiemme ja aitojen asioiden ympärille on mielekästä kehittää uutta. Kuten sanottu, meil o meri iha rannas. Ottaisiko kaupunkisuunnittelu koppia?
Hanna Vuola
kaupunginvaltuutettu (kesk),
kansallis- puistobongari