”Hartioiden kasvattaminen ei yksin riitä”– Varhan byrokratia sai geriatrian erikoislääkärin Tarja Uusitalon siirtymään yksityiselle

Laitilalainen geriatrian erikoislääkäri Tarja Uusitalo työryhmineen sai viime Lääkäripäivillä valtakunnallisen tunnustuksen vanhusten hoitokäytäntöjen kehittämisestä Uudessakaupungissa. Yksi näistä kehitystyön tuloksista on arviointi- ja kuntoutusosasto Kuunari, jonka Varsinais-Suomen hyvinvointialue on nostanut malliksi uusille yksiköille.

Uudessakapungissa toimivan Kuunarin tapaisia kuntouttavia arviointiyksiköitä on tarkoitus perustaa Varhan alueelle peräti kahdeksan.

Kun vain muutama kuukausi palkitsemista myöhemmin Uusitalo jättää Varhan ja siirtyy lääkäriksi Laitilan Lääkäripalveluun, herää kysymys miksi.

– Varha on organisaationa valtava ja byrokraattinen. En pystynyt enää auttamaan vanhuksia niin hyvin kuin olisin halunnut ja kuten olin tottunut, enkä pystynyt vaikuttamaan päätöksiin. Valitsin vastakohdan eli pienen ja ketterän yrityksen. Olen iloinen innostuneesta ilmapiiristä ja siitä, että sain työparikseni tutun muistihoitajan Maria Kalliolan .

Uusitalo on pitänyt vastaanottoa Laitilan Lääkäripalvelussa aiemminkin, yli 20 vuotta sitten, ollessaan hoitovapaalla.

– Tuntuu kuin olisin palannut kotiin, hän kehuu.

Uusitalo toivoo, että Varha onnistuu tehtävässään, mikä ei ole ollenkaan helppo.

– Ei riitä hartioiden kasvattaminen, vaan pitää pystyä vähentämään niille tulevaa taakkaa, hän viittaa ennaltaehkäisevään työhön.

Uusitalo toivoo, että Varhan uusiin kuntoutusyksiköihin saadaan riittävät resurssit ja myös lääkärin rooli ymmärretään.

– Heikkokuntoisen vanhuksen kuntoutuminen edellyttää kuntoutuksen lisäksi geriatristen oireyhtymien tunnistamista ja hoitoa sekä kaikkien sairauksien hoidon optimointia. Lisäksi on tärkeää antaa vanhukselle kuntoutumiseen juuri hänen tarvitsemansa aika, sillä ennenaikainen päätös ympärivuorokautisesta hoidosta ei ole kenenkään edun mukaista, eikä yhteiskunnalla ole siihen kerta kaikkiaan varaa.

Hyvinvointialueilla ollaan kovassa tilanteessa. Suomessa vanhusten kuntoutusresurssit ovat Uusitalon mukaan tarpeeseen nähden täysin riittämättömät.

– Suurin yksittäinen haaste ovat ikääntyneiden muistihäiriöt, jotka johtavat ympärivuorokautiseen hoitoon. Vanhusten hoidon resurssitarpeesta jopa noin 75 prosenttia arvioidaan johtuvan muistisairauksista ja muistisairauksien aiheuttamista kustannuksista 85 prosenttia tulee ympärivuorokautisesta hoidosta.

– Tänä päivänä kuitenkin tiedetään, että jopa 40 prosenttia muistisairauksista on ennaltaehkäistävissä.

Uusitalo muistuttaa, että terveelliset elintavat jo keski-iästä alkaen ovat tärkeitä. Liikunnan ja terveellisen ruokavalion lisäksi siihen kuuluvat myös sosiaalinen aktiivisuus ja aivojen aktiivinen käyttö sekä sydän- ja verisuonisairauksien hyvä hoito.

– Suomalainen FINGER-tutkimus tuotti selkeän mallin muistisairauksien ennaltaehkäisyyn ja se pitäisi istuttaa tiiviisti perusterveydenhuollon toimintaan kaikkialla Suomessa. Näin voitaisiin merkittävästi ehkäistä muistisairauksien lisäksi myös muita kroonisia sairauksia ja ikääntyvien toimintakyvyn laskua.

Tarja Uusitalo toivoo, että kaikenikäiset ymmärtäisivät, että vanhuksen elämä on ihan yhtä arvokasta kuin nuoren.

– Vanhusten toiveita pitää kuulla ja heidän itsemääräämisoikeuttaan kunnioittaa mahdollisimman pitkälle kuitenkin riittävästä hoivasta ja turvasta huolehtien.

Uusitalo erikoistui alun perin yleislääketieteeseen. Vanhusten hoitaminen alkoi kuitenkin tuntua erityisen mielekkäältä ja siksi hän päätti erikoistua myös geriatriaan. Muistisairauksien erityispätevyyden hän sai 2020.

– Lähinnä sydäntäni ovat erityisesti olleet heikoimmat moni- ja muistisairaat vanhukset.

Koska kaikki vanhenevat, on Uusitalo miettinyt myös omaa ikääntymistään. Hän harrastaa padelia ja toivoo, että voisi pelata sitä vielä 80-vuotiaanakin. Lisäksi hän on tehnyt kaikki ennakoivat asiakirjat pahanpäivän varalle kuntoon.

– Mikäli jäisin yksin, voisin perustaa siskoni ja ystävieni kanssa ”mummokommuunin”, jossa yhdessä hoidettaisiin arjen askareet ja autettaisiin toinen toistamme. Tuossa kommuunissa lähtökohtaisesti asuisi myös kissa tai koira, hän hymyilee.