Turun kauppakorkeakoulun työelämäprofessori Teemu Birkstedtin mukaan tällä hetkellä tekoäly ja ihmisen äly ovat tiettyjen toimenkuvien ja tehtävien osalta risteyskohdassa. Ihmisen älykkyys kulkee tasaisella tasolla, kun samalla tekoäly oppii jatkuvasti ja ennen pitkään ohittaa ihmisen älykkyydessä.
Datan parissa pitkän uran yrittäjänä tehnyt Birkstedt oli tiistaina luennoimassa tekoälystä yritysten näkökulmasta paikallisille yrityksille Kalannin Vahterus-salissa Uudenkaupungin kauppakamariosaston syyskokouksessa.
– Tekoäly nousi kunnolla koko kansan käytettäväksi kaksi vuotta sitten. Sen jälkeen voidaan sanoa, että yli puolet maailman teknologiakoodista tuotetaan tekoälyavusteisesti. Koodaaminen on jo nyt tuottanut noin kolmanneksen paremman tehokkuusparannuksen kuin ennen, Birkstedt kertoo.
Tehokkuus on yksi suurimmista tekoälyn tuomista hyödyistä. Tutkimusten mukaan esimerkiksi tekoälyavusteinen johdon konsultaatio voittaa perinteisen tavan parantaen 25 prosenttia nopeutta ja 40 prosenttia laatua. Yhtä lailla 40 prosentin tehokkuusparannuksen tekoäly on tuottanut luovassa markkinoinnissa.
Birkstedt piti mielenkiintoisena havaintona myös sitä, että ruotsalaistutkimuksen perusteella jopa asiakaspalvelussa tekoäly voi korvata pitkällä aikavälillä ihmisen. Ei välttämättä kokonaan, mutta hyvin isolta osalta.
– En ole ihan täysin varma kaikesta, mitä ruotsalaisartikkelissa kirjoitettiin, mutta se on fakta, että siinä on merkittäviä tehokkuusparannuksia asiakaspalvelun osalta, hän sanoo.
Tekoälyn hyödyntämiseen liittyy toki myös haasteita. Yrityksen näkökulmasta koko ajan suomalaisten yritysten tulee olla enemmän tietoisia heihin kohdistuvasta sääntelystä muuhunkin kuin vain tekoälyä kohtaan.
Samalla kun tekoälyn kehitys kasvaa, sen saaminen tuottavaksi on haaste. Pohjalla edelleen fakta, että ihmisen kapasiteetti pysyy samassa tasossa verrattuna tekoälyn kognitiiviseen kapasiteetin jatkuvasti kasvavaan kehitykseen.
– Tärkeimpinä syinä, miksi tuottavuus ei automaattisesti kasva ovat tekoälyn työkalujen ymmärtäminen ja integroiminen, työkulkujen ja prosessien muokkaaminen sekä henkilöstön koulutus ja muutosjohtaminen, Birkstedt selittää.
Helposti juuri muutosvastarinta yrityksen sisällä koetaan ongelmaksi ensimmäisen alkuinnostuksen jälkeen.
– Tällaiset muutokset lähtevät aina johdosta ylhäältä alaspäin. Sitran Atte Jääskeläinen on todennut, että Suomi on jälkeenjäänyt digitaalisen teknologian hyödyntämisessä muihin pohjoismaihin verrattuna, etenkin Ruotsiin. Siellä investoidaan, kun Suomessa säästetään, Birkstedt kertoo.
Poiketen perinteisestä tavasta, jossa teknologiamuutokset lähtevät johdosta alaspäin, tekoälymuutos lähtee isolta osin asiantuntijoista.
Birkstedt esittää kysymyksen, miten saadaan organisaation johdon ja siten asiantuntijoiden sekä ruohonjuuritasolta tulevien ideat kaikkien käytöksi ja edistetyksi yrityksessä ylhäältä alaspäin.
– Tekoäly on demokraattinen, kaikille käytössä oleva ”työkalu” ja tulee vääjäämättä sinne, missä se luo arvoa, hän päättää.
Uudenkaupungin kauppakamariosaston hallitus
Puheenjohtaja Rami Tähtinen, toimitusjohtaja, Vakka-Suomen Voima Oy
I varapuheenjohtaja Sami Mäki, toimitusjohtaja, Laserkeskus Oy
II varapuheenjohtaja Sami Peura, toimitusjohtaja Lounaisrannikon Osuuspankki
Riku Granberg, toimitusjohtaja, Dewaco Oy
Jarkko Heinonen, elinkeinojohtaja, Uudenkaupungin kaupunki
Paulina Iiskala, toimitusjohtaja, Laitilan Terveyskoti Oy
Tuuli Jansson, elinvoimapäällikkö, Vehmaan, Taivassalon ja Kustavin kunnat
Erkka Jäsperlä, toimitusjohtaja, Telmarin Oy
Teija Kankaanpää, tehtaanjohtaja, Yara Suomi Oy
Antero Karhu, tehtaanjohtaja, Valmet Automotive Oy
Petri Kaskinen, toimitusjohtaja, Vehmaan PK-Puu Oy
Lauri Kattelus, kaupunginjohtaja, Laitilan kaupunki
Mauri Kontu, liiketoimintajohtaja, Vahterus Oy
Raine Kuusisto, toimitusjohtaja, JS-Group Oy
Simo Rosendahl, toimitusjohtaja, VSP Oy
Teemu Vaahtera, toimitusjohtaja, Uudenkaupungin Satama Oy
Lasse Vainio, hallituksen puheenjohtaja, Seger Oy
Uudenkaupungin kauppakamariosaston asiamies: Elina Siivonen
