Metsästysseurat ovat suositelleet jakamaan tietoa susihavainnoista. Tietoa jaetaankin useissa Facebook- ja Whatsapp-ryhmissä. Lisäksi metsästäjät käyttävät Tracker-sovellusta susihavaintojen paikallistamiseen. Paikallisesti on hyvä tietää ne alueet, joissa sudet eniten liikkuvat ja välttää näin kohtaamisia.
Moni metsästäjä on päättänyt jättää koiransa kotiin. He eivät halua ottaa sitä riskiä, että koira kohtaa suden.
Metsästäjäliitto on julkaissut marraskuussa neljä tiedotetta suden koiraan kohdistuneista hyökkäyksistä. Tapaukset ovat Tohmajärveltä, Nivalasta, Kajaanista ja Kurikasta.
Ei ole sattumaa, että näitä tiedotteita on julkaistu nyt tiheään. Maa- ja metsätalousministeriön suurpetotyöryhmän raportti valmistuu marraskuun lopussa ja se on pohjana, kun päätetään kannanhoidollista metsästystä koskevasta lakimuutoksesta. Metsästäjäliitto vaatii, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys pitää mahdollistaa. Liiton mukaan susi on menettänyt ihmis- ja koirapelon.
Susien pihakäynneistä on kokemusta täällä Vakka-Suomessakin. Sudet ovat myös tappaneet kotieläimiä.
Vaikka susia on enemmän, se on silti yhä uhanalainen eläin. Luontoliiton susiryhmä ja Suomen eläinoikeusjuristit ry vaativatkin, että suurpetoihin liittyvät asiat siirrettäisiin maa- ja metsätalousministeriöltä ympäristöministeriölle.
Asiaan on vaikea löytää yksimielistä ratkaisua. 60 prosenttia maaseudulla asuvista vastaajista pitää nykyistä suurpetopolitiikkaa toimimattomana. 86 prosenttia on yhtä mieltä siitä, että myös suurpedot kuuluvat Suomen luontoon. Mielipiteet käyvät ilmi Suurpetokysely suomalaisille 2024 -tutkimuksesta, jonka Suomen Metsästäjäliitto toteutti lokakuussa.
Teija Uitto