Korkotason lasku on selvästi piristänyt asuntokauppaa. OP Kodin toimitusjohtaja Juha Laukkanen kertoo, että asuntolainamäärien kysyntä on piristynyt syksyn aikana. Syyskuussa on tehty asuntokauppaa enemmän kuin vuosi sitten.
Rakentamista asuntokauppa ei vielä elvytä, sillä uusia kohteita on yhä myymättä selvästi tavanomaista enemmän. Laukkanen arvioi, että rakennusliikkeet pyrkivät myymään ne ensin.
– Mutta eiköhän ensi vuonna jo aloiteta uusia kohteita.
Asuntokauppa on heilahdellut viime vuosina rajusti. Asuntokaupassa hintataso oli korkeimmillaan 2022, sen jälkeen hinnat ovat tulleet reippaasti alaspäin. Hinnat käväisivät vuosien 2012–2013 tasolla. Tänä vuonna hinnat ovat olleet pari prosenttia miinuksella, mutta ensi vuonna hintatason odotetaan nousevan valtakunnallisesti 2–3 prosenttia.
Hintavaihteluiden seurauksena uusien ja vanhojen asuntojen hinnat ovat erkaantuneet aiempaa enemmän.
Kun korona pysäytti matkailun, suomalaiset innostuivat hankkimaan vapaa-ajan asuntoja. Se näkyi myös Uudessakaupungissa, johon tultiin tekemään etätöitä.
Koko Suomessa myytiin korona-aikana heinäkuussa 2021 yhteensä 818 vapaa-ajan asuntoa, viime vuonna alle 500, mutta tänä kesänä jälleen noin 550.
– Vaikka oletettiin, että ne korona-aikana hankitut vapaa-ajanasunnot tulevat koronan jälkeen myyntiin, niin ei käynytkään. Ne on haluttu pitää.
Niiden lisäksi mökkikauppa on jatkunut. Vaatimustaso on vain aiempaa korkeampi. Ostajat haluavat mökin tai vapaa-ajan asunnon, joka on autotien päässä ja jossa on sisävessa sekä suihku.
– Hyväkuntoisista mökeistä on pulaa kaiken aikaa. Mökkiä etsitään alle tunnin ajomatkan päässä kodista.
– Turun seudulla asuvia ostajia koko tämä pitkä rannikkoalue houkuttelee, myös Uusikaupunki, sillä toisessa suunnassa tulee vastaan Helsingin ostovoima.
Vaikka Uusikaupunki on äkillisen rakennemuutoksen aluetta, asuntokauppa on ollut tänä syksynä yllättävänkin pirteää.
OP Kodin toimitusjohtaja Juha Laukkanen esittelee Kiinteistövälitysalan Keskusliiton tilastoa, mikä kattaa siis kaikki alueella tehdyt asuntokaupat. Viimeisimmän kvartaalin tilaston mukaan asuntojen myyntiajat ovat vielä kasvaneet.
– Tämä perustuu siihen, että asunnot on otettu myyntiin heikon markkinan aikana. Asunnot tilastoituvat nyt myydyiksi, kun kauppa on piristynyt.
Mediaanineliöhinta on Uudenkaupungin alueella 10 prosentin kasvussa ja velaton mediaanihinta 29 prosentin kasvussa. Kauppamäärä on kasvanut 77 prosenttia.
– Uudessakaupungissa muutos on koko Varsinais-Suomen mittakaavassakin poikkeuksellisen hyvä, Laukkanen huomauttaa.
Kaupat ovat jakaantuneet Uudessakaupungissa tänä vuonna niin, että kerrostaloasuntoja on myyty eniten, rivitaloasuntoja ja omakotitaloja saman verran. Eniten kauppaa on tehty Hakametsässä, Santtiossa ja keskustassa.
Asuntokaupassa näkyy väestön ikääntyminen. Omakotitaloista halutaan siirtyä kerrostaloasuntoihin. Eniten on myyty kaksioita ja kolmioita.
– Asuntomarkkinoilla näkyy selkeä ilmiö, että halutaan pienempiin asuntoihin. Tähän vaikuttaa varmasti energian hinnan nousu.
Omakotitaloista käyvät kaupaksi alle 120 neliön talot, sen sijaan isommat talot eivät löydä yhtä helposti ostajaa.
Laukkanen arvioi, että tämä ilmiö saa jatkoa.
– Tilastokeskuksen ennusteen mukaan perhekoko pienenee. Yhä enemmän on yksinasuvia ja pariskuntia. Lisäksi nuoret ikäluokat ovat kooltaan pienempiä.
Asuntokauppaa muuttaa myös se, että nuoret eivät enää kiinnity yhteen paikkaan.
– Halukkuus muuttaa on kasvanut. Tämä näkyy myös vuokra-asuntojen osuuden kasvuna. Vuokra-asuntojen osuus on kasvanut vuodesta 2005 vuoteen 2023 seitsemän prosenttia.
Suomalaisista 51 prosenttia asuu nyt vuokralla.
Vapaa-ajan asuntoja on myyty Uudessakaupungissa viime vuotta enemmän ja se näkyy myös hinnoissa. Velaton mediaanihinta on kasvanut 27 prosenttia.
– Mökkiä on vaikea saada alle 55 000 eurolla.
