Ensi viikolla vietetään lasten oikeuksien viikkoa ja sen kunniaksi Uudessakaupungissa järjestettiin keskiviikkona lasten parlamentti. Kaupungin eri koulujen viidesluokkalaisille järjestettiin oma keskustelu- ja vaikuttamistilaisuus kolmatta kertaa. Koulupäivän mittaisessa tilaisuudessa lapset nostivat esiin omaa arkeaan koskevia asioita ja samalla he harjoittelivat päätöksentekoa.
Kulttuurikeskus Crusellissa pidetyn tapahtuman teemana oli tänä vuonna lapsen oikeus oppimiseen. Lasten parlamentissa oppimista tarkasteltiin niin ennakkotehtävien, paneelikeskustelun kuin työpajojenkin kautta. Paneelikeskustelua varten lapset valmistelivat kysymyksiä kaupungin päättäjille ja viranhaltijoille.
Koululaisten tiukkaan piinapenkkiin asettuivat opetustoimenjohtaja Arja Kitola , hyvinvointijohtaja Jan Vuorenlaakso , kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raimo Löfstedt (kok.), hyvinvointi- ja vapaa-aikalautakunnan puheenjohtaja Pilvi Marsela (kok.), opetus- ja kasvatuslautakunnan puheenjohtaja Jaana Reijonsaari-Korsman (sd.), kirjastonhoitaja Lauri Seutu sekä nuorisovaltuuston edustaja Maisa Kari .
Ensimmäisen paneelikeskustelun kysymykset tulivat Kalannin 5A- ja 5B-luokilta sekä Lokalahden ja Saarniston koulun vitosluokkalaisilta.
Pystytäänkö Kalannissa ja muissa kouluissa takaamaan puhtaat ja turvalliset oppimisympäristöt, kysyi ensimmäisenä lapsi Kalannin koulusta.
– Uudessakaupungissa on otettu hyvin vakavasti oppimisilmapiirin terveys ja turvallisuus. Jos meille tulee viestiä ongelmista, alamme tutkia ja, jos tulokset osoittavat, että ongelmia on, niin aloitamme toimenpiteet. Toimenpiteistä huolimatta kaikkien kohdalla eivät mahdollisesti sisäilmaan liittyvät oireet lakkaa, joten silloin on pohdittava, onko kyse esimerkiksi allergiasta, Kitola vastasi.
Saarniston vitosluokkalaiset olivat pohtineet sitä, mikä on elämän tärkein taito oppia. Ensimmäisenä kysymykseen vastasi kirjaston Seutu, joka totesi, että on tärkeää oppia tuntemaan ja tutkimaan itseään, mutta on tärkeää myös huomioida ja kunnioittaa muita.
– Lisäisin vielä, että on tärkeää kohdella muita niin kuin haluaisi itseään kohdeltava, Kari huomautti.
Kitola korosti myös lukutaidon merkitystä, koska se on avain monen uuden asian oppimiseen. Koululaiset kyselivät myös esimerkiksi Kalannin ulkoliikuntamahdollisuuksien parantamisesta. Tähän vastasi Vuorenlaakso toteamalla, että kaupungissa katsotaan liikunta-alueita kokonaisuuksina.
– Tarjoamme mahdollisuuksia omaehtoiseen liikkumiseen. Kalannissa on ylläpidetty vanhoja, mutta rakennettu esimerkiksi retkeilylaavua ja pyöräilyreitistöä, hän lisäsi.
Lokalahden lapsia pohditutti se, että voisivatko oppilaat päättää itse enemmän kouluun liittyvistä asioista. Kitola totesi, että se on koulukohtaista, koska osassa kouluissa lapsilla on jo paljonkin sanavaltaa.
– Mutta kyllä lapset voisivat päättää enemmänkin. Voisimme miettiä yhdessä, minkälaisista asioista oppilaat voisivat päättää jatkossa. Otan ideoita ilolla vastaan, Kitola summasi.
Oppilaat kysyivät muun muassa sitä, kuinka paljon kirjoja kaupungin kirjastossa on yhteensä. Seutu arveli, että tarkka lukema pääkirjaston, Kalannin kirjaston ja kirjasto-auton kirjoista on noin 80 000, joista kolmannes on lapsille ja nuorille suunnattuja.
Kalantilaiset kysyivät, että rakennetaanko heille uusi lähikoulu. Tähän vastasi Löfstedt toteamalla, että varsinaiset päätökset ovat vielä tekemättä.
– Vaihtoehtoja on monia, mutta Kalannin yläkoulua on tutkittu paljon ja se on todettu sisäilmaltaan terveeksi, joten lähtökohtana on, että opetus jatkuu siinä, kunnes muita päätöksiä tehdään, Löfstedt sanoi.
Lapset kysyivät myös, että olisiko mahdollista, että kouluruoka olisi jatkossa parempaa. Tämän panelistit lupasivat yksimielisesti kertomalla, että kaupungin ostopalvelusopimus nykyisen palveluntuottajan kanssa päättyy ensi kesänä ja sen jälkeen toimintaa jatketaan kaupungin omin voimin. Reijonsaari-Korsman totesi ytimekkäästi, että kouluruoka voisi ja sen pitäisikin olla parempaa.
– Oppilaat ovat olleet viimeisen vuoden ajan mukana suunnittelemassa Wintterin kouluruokia. Toivomme kovasti, että ruoan laatu paranee, kun oma keittiömme sen valmistaa, Kitola jatkoi.
– Yli 90 prosenttia lukiolaisista pitää Novidan väistötiloissa tarjottua ruokaa hyvänä. Siellä ruoka tehdään paikan päällä, joten on valitettavaa, että muualta kuljetettu ja erikseen lämmitetty ruoka ei yllä samalle tasolle, Vuorenlaakso lisäsi.
Tuleeko Wintteriin sellaisia liikuntapalveluita, joita kaupungissa ei ole ennen ollut? Tulee, totesi Vuorenlaakso, ja hän jatkoi listaamalla korkeushyppypaikan, tanssitilat ja nykyistä laajemmat mahdollisuudet kamppailulajien harrastamiseen.
– Wintteriin tulee myös kirjaston sivupiste, josta voi lainata tabletteja, joiden avulla lukee sähköisiä e-aineistoja. Lisäksi Wintteriin tulee lainauskaappi sekä varausten noutopiste, Seutu listasi.
Lapsia kiinnosti myös tietää esimerkiksi se, kuinka kengättömyys toimii Wintterissä.
– Wintterin oppimisen tiloihin tulee kenkäeteinen, jossa jokaiselle oppilaalle on oma paikka kenkien säilyttämiseen. Tiloihin tulee useita kameroita, joiden avulla nähdään syyllinen, jos kenkiä on luvattomasti viety, Kitola summasi.
Ensimmäiseen paneeliin varattu aika oli loppumassa, mutta Saarniston koululaiset halusivat vielä tietää, että miksi koulu alkaa niin aikaisin.
– Alkamisajankohtaa on nyt porrastettu koulukuljetusten mukaan, mutta fakta on se, että jos koulu alkaa myöhemmin, se myös päättyy myöhemmin ja tämä voi tuoda hankaluuksia jo iltapäivän harrastusmenoihin. On myös huomioitava se, että kaikkein pienimmät koululaiset eivät välttämättä tunne kelloa. Pienen lapsen aika tulee pitkäksi, kun he aamulla yksin odottelevat sitä, että kouluun voisi lähteä, Kitola tiivisti.
Hän lupasi, että alkamisajankohdasta järjestetään vielä kysely oppilaille, opettajille, avustajille ja huoltajille. Kyselyn perusteella kaupungissa tehdään päätöksiä alkamisajankohdan mahdollisesta muuttamisesta.
– Mutta niiden aika on vasta ensi keväänä, Kitola summasi.
