Kalakaupunki jo syntyessään – Uudenkaupungin kalastuksen historia on Uudenkaupungin merihistorialliselta yhdistykseltä ensimmäinen kalastukseen liittyvä teos, vaikka yhdistys on julkaissut kaikkiaan lähes 60 kirjaa.
– Tämä on merkittävä teos myös siinä mielessä, että kaupunkien kalastuksen historiasta ei ole tehty kirjoja, Forum Marinumin amanuenssin tehtävästä eläkkeelle jäänyt ja yksi kirjan kirjoittajista Jarmo Saarinen toteaa.
Teokseen suunniteltiin alun perin parisataa sivua. Kiinnostavaa asiaa kalastuksesta ja kalan jalostuksesta kertyi niin paljon, että kirjassa on nyt 416 sivua.
Kirja kertoo paitsi varsinaisesta ammattikalastuksesta myös kalan jalostuksesta, kalan myynnistä ja kalankasvatuksesta. Vapaa-ajankalastustakaan ei ole unohdettu.
– Kirjassa katsotaan hieman kauas historiaan, mutta pääpaino on toki viimeisen vuosisadan ja vielä vahvemmin viimeisten vuosikymmenien tapahtumissa. Monilta osin tullaan tähän päivään ja yritetään katsoa vähän tulevaisuuteenkin, Uudenkaupungin merihistoriallisen yhdistyksen puheenjohtaja ja teoksen toimittaja Matti Jussila kuvailee.
Aikojen kuluessa kalastus on kehittynyt ja muuttunut monin tavoin. Tämä koskee kalastuksessa käytettäviä välineitä, veneitä ja menetelmiä. Olosuhteetkin ovat muuttuneet ja muuttumassa.
– Merihistoriallinen yhdistys haluaa kirjan avulla kertoa kalastuksen merkityksestä Uudellekaupungille ja uusikaupunkilaisille. Kalastuksen myötä tämä kaupunki ja sen asukkaat ovat saaneet satojen vuosien ajan tärkeää ja terveellistä ravintoa, työtä, hyvinvointia ja virkistävää vapaa-ajan toimintaa. Tämä kaikki toteutuu myös tänään, Jussila muistuttaa.
Vaikka kalastuksesta on paljon tietoa, kalastajien määrästä ei ole mitään tilastoa. Ammattikalastus jatkui runsaana aina 1950-luvulle asti. Kalarannasta on kuvia, joissa on satakin kalastajaa myymässä kalaa.
– Kalastus ammattina on vähentynyt meren rehevöitymisen, halvan norjalaisen lohen ja EU:n tiukentuneen sääntelyn seurauksena, Jussila sanoo.
Huittinen muistuttaa, että EU-tukien ansiosta Uudessakaupungissakin on kuitenkin Suomen suurin kalasatama, Suukari.
Kalastuskirjaa suunniteltiin vuosia ja varsinainen kirjoitustyö vei aikaa noin vuoden.
Jussilan lisäksi pääasiallisen vastuun kirjoittamisesta ovat kantaneet Leena Huittinen, Kauko Isotupa, Pekka Kittamaa, Ari Niittyluoto ja Jarmo Saarinen.
Kirjalla oli myös kymmenkunta muuta kirjoittajaa: Pentti Ahtiainen, Pirkko Arstila, Juha Johtela, Pekka Kittamaa, Esa Lahtinen, Jaakko Lindström, Petri Rannikko, Kari Ranta-aho ja Petri Sipilä.
Teosta varten on haastateltu lukuisia ihmisiä, lisäksi Kauko Isotuvan tallentamilla tiedoilla, kuvilla ja esineillä oli suuri merkitys teosta tehdessä.
– Olen 65 vuoden aikana kerännyt aikamoisen kokoelman muistiinpanoja mappeihin, hän kertoo.
Nämä muistiinpanot toivat kirjaan elävyyttä.
– Kun toiset kirjoittivat asiaa, minä keskityin kevennyksiin, hän hymähtää.
Kuvien osuus on kirjassa keskeinen. Niitä on saatu Uudenkaupungin museon, Uudenkaupungin Sanomien, Uudenkaupungin kaupungin, merihistoriallisen yhdistyksen kuva-arkistosta ja Kauko Isotuvan kokoelmista.
Teoksen kannen on kuvittanut uusikaupunkilainen taiteilija Markus Kotiranta.
Kirjan nimeä Jussila perustelee sillä, että Uudenkaupungin perustaja kuningas Kustaa II Adolf määräsi kaupungin ”merkiksi” kaksi haukea päät ylöspäin ja pyrstöt alaspäin. Hän perusti kaupungin ennen kaikkea kaupan ja merenkulun keskukseksi.
– Hän näyttää tunteneen myös alueen vahvan kalastusperinteen.
Tällaisen historiateoksen julkaiseminen ja kustantaminen on merihistorialliselle yhdistykselle iso hanke myös taloudellisesti. Jussila kiittää erityisesti Uudenkaupungin Suomalaisen Seuran Säätiön merkittävää tukea.
Kirjaa ovat sponsoroineet myös monet paikalliset yritykset.
Kirja on yhdistyksen 30-vuotisjuhlavuoden mittavin ponnistus ja myös kunnioitus kaikkia niitä ihmisiä ja tahoja kohtaan, jotka ovat yli 400 vuoden ajan varmistaneet, että Uusikaupunki on kuninkaan määräämän sinetin mukaisesti kalakaupunki.
Kalakaupunki jo syntyessään -kirjan voi ostaa paikallisesta kirjakaupasta, Forum Marinumista Turusta sekä Uudenkaupungin merihistorialliselta yhdistykseltä.
Merihistoriallinen yhdistys julkaisee juhlavuotensa kunniaksi tänä vuonna vielä yhden teoksen. Se kertoouusikaupunkilaisestateräsparkki Port Caledoniasta.