Merisirrit ovat valinneet arktisen elämäntavan

0
Merisirrin ruskeankirjava höyhenpuku toimii oivallisena suojavärinä rantahietikolla ja avoimessa kivikkoisessa maastossa.

Kylmä ja pimeä talvi vie valtaosan linnuista pois Suomesta. Etenkin vesilinnut ja kahlaajat lähtevät etelään, kiireisimmät jo pian keskikesän aikaan. Maassamme erittäin harvinaisena Lapin käsivarren tunturiylängöillä pesivä merisirri on poikkeus. Pesiviä pareja on korkeintaan muutama kymmenen.

Merisirri on arktisten alueiden kahlaaja. Suomessa pesivät linnut viettävät talven Norjan rannikolla. Merisirrit muuttavat nyt loppuvuodesta talvehtimisalueilleen, hieman pohjoisimpia pesimisalueitaan etelämmäs tai sulana pysyvän meren rannalla. Osa linnuista elää vuoden ympäri pohjoisilla rannikkoalueilla Norjassa, Islannissa ja Grönlannissa.

Suomen Saaristomerelle merisirrejä kerääntyy talvehtimaan ulkoluodoille ja karuille saarille. Merisirrien rengastuksen ja seurannan ansiosta tiedetään, että nykyään jo useamman tuhannen yksilön kokoiset talvehtimisparvet ovat todennäköisesti Huippuvuorilla pesiviä lintuja.

Merisirrit ovat karaistuneita lintuja. Ravinnoksi linnut käyttävät selkärangattomia eliöitä, joita ne kaivavat kapealla nokallaan rantahietikosta. Niin kauan kuin meri pysyy sulana, löytävät merisirrit ravintoa. Nousu- ja laskuvesi ohjailee rytmiä talven kaamoksessa. Laskuveden aikaan linnut etsivät ravintoa ja nousuveden peittäessä rannan ne lepäilevät.

Ankariin olosuhteisiin sopeutuneet kahlaajat ovat kummallisen silmiinpistävä näky nousuveden aikaan talvisilla, lumen peittämillä luodoilla. Vihollisia linnuilla kuitenkin on vähemmän kuin kesäisin. Laskuveden koittaessa linnut siirtyvät sulana pysyvälle rantaviivalle ruokailemaan. Silloin ruskeasävyiset linnut katoavat äkkiä näkyvistä suojavärityksensä ansiosta.

Muut sirrilajit viettävät elämäänsä hyvin toisella tavoin, sillä ne muuttavat pitkiäkin matkoja vuosittain pesimä- ja talvehtimisalueidensa välissä. Pisimpiä muuttomatkoja tekee isosirri: lajin Kanadassa pesivät yksilöt saattavat muuttaa Etelä-Amerikan Argentiinaan asti. Suomeen isosirrejä harhautuu lähinnä muuttomatkalla, kun Venäjän tundralla pesivät linnut muuttavat Välimerellä sijaitseville talvehtimisalueilleen.

Merisirrien pohjoiseen talveen sopeutuminen takaa lajille nopeamman pääsyn keväisin pesimäalueille. Lisäksi linnut välttävät pitkien muuttomatkojen vaarat ja rasituksen. Kenties arktinen elämäntapa on ainakin tähän asti ollut toimiva. Vaan kuinka lie käy merisirrien, mikäli ilmastonmuutos vaikuttaa vielä nykyistä rajummin pohjoiseen ympäristöön?

Täysin poikkeuksellinen ei merisirrin elämäntapa ole, sillä myös muutamat muut lintulajit saapuvat Suomeen talven viettoon. Esimerkiksi virtavesien äärellä elävää koskikara saapuu pohjoisesta viettämään talveaan Etelä- ja Keski-Suomen purojen varsille, usein tutuille talvireviireilleen. Merisirrin tapaan senkin pääasiallista ravintoa on vedessä elävät selkärangattomat.