Suomessa esiintyy eniten myrskyjä marras-joulukuussa. Myrsky, tai pidemmin myrskymatalapaine, johtuu meidän olosuhteissamme ilman lämpötilaeroista: myrskyjä synnyttävät keskileveysasteiden matalapaineet. Lämpimien ja kylmien ilmamassojen kohtaamisesta syntyvät voimakkaat tuulet luokitellaan myrskyksi, kun ne ylittävät 21 metrin sekuntinopeuden. Suomessa esiintyvät myrskyt saapuvat useimmiten Atlantilta.
Myrskymatalapaineissa voimakkaat tuulet puhaltavat pitkäkestoisesti ja usein laajalla maantieteellisellä alueella. Jari-myrskyn vaikutusalue ylsi maan etelä- ja keskiosaan, Pohjois-Pohjanmaalle sekä Kainuuseen. Myrskyä paikallisempi ja lyhytaikaisempi rajuilma syntyy ukkospilvien yhteydessä. Rajuilmoja esiintyy yleisesti kesäaikaan.
Ilmatieteen laitos on listannut kattavasti merkittäviä myrskyjä ja rajuilmoja koko 2000-luvun ajan. Listalle pääsyn edellytyksenä on vähintään tuhat pelastustoimen tehtävää, sähkökatko vähintään 100 000 kotitaloudessa, tai vähintään puolen miljoonan kuutiometrin metsätuhot.
Myrskyjen nimeäminenkin tapahtuu Ilmatieteen laitoksella. Nimeksi tulee Yliopiston almanakan nimipäiväkalenterin perusteella ensimmäinen käyttämätön nimi. Niinpä esimerkiksi Lyly-myrsky sai nimensä päivän toisen nimipäiväsankarin mukaan, sillä jo vuonna 2001 riehui marraskuun ensimmäisenä päivänä Pyry-myrsky.
Ihmisille aiheutuvat myrskyhaitat syntyvät usein kovan tuulen, kaatuvien puiden sekä rankkojen sateiden aiheuttamista vaaratilanteista. Millä tavoin myrskyt vaikuttavat luontoon? Puiden kaatuminen aiheuttaa vaaratilanteita myös metsien asukkaille, kun runkojen alle voi murskaantua epäonnisia eläimiä. Puut tietysti kohtaavat loppunsa samassa rytäkässä. Myrskyn kaatamat puut muuttuvat paikalle jätettyinä luonnossa kovasti kaivatuksi lahopuuksi.
Tuulen ja rankkasateiden äkillisestikin nostattama vedenpinta aiheuttaa harmia erityisesti talviaikaan, kun monien eläinten talvehtimispesät sekä pesäkolot tulvivat. Erityisen kohtalokasta tulviminen on jo talviunille tai horrokseen vaipuneille eläimille, jotka eivät välttämättä enää pysty löytämään uutta turvallista talvehtimispaikkaa. Ne saattavat myrskyn seurauksena menehtyä.
Talvimyrskyihin liittyvät tulvat ovat vielä toistaiseksi poikkeuksellisia, mutta ilmaston muuttuessa ja lämpötilojen sahatessa yhä rajummin voivat talvitulvatkin yleistyä. Routaiseen maahan yhdistetty rankka vesisade ja sen sulattamat lumet muodostavat edellytykset koville tulville.
Teksti: Lily Laine, kuva: Maija Karala