Turun yliopiston opiskelijat Aleksander Gävert, Teemu Uusi-Rantala, Olli Jartti ja Valtteri Lainio sekä Tampereella tuotantotaloutta opiskeleva Santeri Maijala olivat tyytyväisiä yritysvierailuihin.
– Näissä näkee, mitä mahdollisuuksia omalla alalla on, materiaalitekniikkaa opiskeleva Uusi-Rantala sanoo.
Konetekniikkaa opiskelevan Lainion mielestä on tärkeää nähdä, mihin koulussa opiskeltavia asioita tarvitaan käytännössä.
– Myös yleinen ymmärrys siitä, miten firmoissa toimitaan, on aika arvokasta. Sitä ei koulussa opeteta, Maijala lisää.
Aamupäivällä konetekniikka opiskeleva Gävert, tuotantotaloutta opiskeleva Jartti, Lainio ja Maijala olivat tutustuneet Munaxiin. Heidän mukaansa yritys oli erilainen, mihin tekniikan opiskelijat yleensä tutustuvat. He kehuivat muun muassa kananmunatalon linjastoja.
– Selvästikin siellä mietitään myös tulevaisuutta, Maijala sanoo.
Keskustelua tekniikan opiskelijoiden keskuudessa herätti se, että Munaxissa halutaan pitää langat käsissä, eikä toimintoja ulkoisteta. Kiinnostavaa oli myös kananmunien kysynnän tasaisuus.
– Heillä tilanne on selvästi hallussa, Maijala lisää.
Teemu Uusi-Rantala asuu Laitilassa. Hän tutustui aamupäivällä Finn Lamexiin, jonka monipuolisuus ja kansainvälisyys oli hänestä jopa yllättävää.
Juhlatalo Sirpussa nautitun lounaan jälkeen opiskelijoiden bussi suuntasi Uuteenkaupunkiin, jossa kohteina olivat Vahterus ja Yara.
Turun yliopiston teknillisen tiedekunnan yritysyhteistyöjohtaja Timo Vasankari tietää, että yritysvierailuista on monenlaista hyötyä.
– Opiskelijat näkevät, mitä yrityksiä alueella on ja mitä heidän opintoihinsa mahdollisesti liittyvää niissä tehdään, Vasankari sanoo.
Uudenkaupungin kauppakamariosaston järjestämään vierailupäivään oli ilmoittautunut noin 40 opiskelijaa, mutta osa oli joutunut jäämään pois sairastumisen takia.
Yritysesittelyt pidettiin englanniksi, koska suuri osa osanottajista oli kansainvälisiä opiskelijoita.
– Meillä teknisessä tiedekunnassa melkein kaikki maisterivaiheen opetus on englanninkielistä, Vasankari sanoo.
Tiedekunnassa aloitti tänä vuonna hieman alle 700 opiskelijaa. Näistä noin 400 oli sekä alemman että ylemmän korkeakoulututkinnon kattavaa aloituspaikkaa. Vajaat 300 aloituspaikkaa avattiin vain ylempään, niin sanottuun maisteriohjelmaan, jossa kaksikolmasosaa paikoista on kansainvälisille opiskelijoille.
– Enemmistö tulee Euroopan ulkopuolelta. Esimerkiksi Intia, Pakistan ja Iran ovat väkirikkaita maita, joissa on valtavan lahjakkaita opiskelijoita ja hyvän matemaattisen ja luonnon tieteellisen pohjan tarjoava perusasteen koulutus, Vasankari sanoo.
Vasankarin mukaan kansainväliset opiskelijat ovat usein osaavia, mutta silti heidän on vaikeampi työllistyä kuin kantasuomalaisten.
– Siksikin on tärkeää tutustuttaa sekä työnantajia että opiskelijoita keskenään, Vasankari kertoo.
Nigeriasta kotoisin oleva Ekemini Ekpe opiskelee Åbo Akademissa kemian- ja prosessitekniikkaa. Hänestä aamupäivän Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vierailu oli kiinnostava. Juomatehtaan toiminta ei sinänsä ollut hänelle uutta, sillä Ekpelle oli jo kotimaasta tuttu saman alan yritys.
Vuonna 2020 yritysyhteistyö Vakka-Suomen ja Turun yliopiston teknisen tiedekunnan välillä vankistui, kun vakkasuomalaiset yritykset ja kaupungit lahjoittivat vasta aloittaneelle tiedekunnalle yhteensä 600 000 euroa lämpötieteiden professuuriin.
– Se ei tarkoita, että lämpötieteiden professori Armin Wehrfritz olisi sopivin erityisosaaja kaikkiin vakkasuomalaisten yritysten tarpeisiin, Vasankari tarkentaa.
Tiedekunnan ensimmäiset uusien tekniikan alojen opiskelijat alkavat olla valmistumisvaiheessa. Se on tiedekunnalle merkittävä askel, sillä yliopistojen valtionrahoitukseen vaikuttavat muun muassa valmistuvat opiskelijat. Yliopistot tarvitsevat silti rahoitusta myös ulkopuolelta.
– Kasvaminen uusien avausten kautta vaatii myös ulkoista rahaa, Vasankari sanoo.
Rahoitus on viime aikoina puhuttanut korkeakouluja. Ensi vuoden alusta lähtien yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen yhtenä rahoitusperusteena on ensikertalaisten opiskelijoiden määrä. Se vaikeuttaa esimerkiksi alanvaihtajien pääsyä opintoihin.
Iida Kauppi
