Vuodenvaihteen jälkeen pienrakentajan byrokratia kevenee, mutta yksityishenkilölle tulee aiempaa enemmän vastuuta omasta rakennushankkeestaan. Tämän mahdollistaa pian muuttuva rakentamislaki, joka korvaa nykyisen maankäyttö- ja rakentamislain.
– Osa rakennushankkeista on jätetty ehkä lakimuutoksen takia odottamaan ensi vuoden alkuun. Tällä hetkellä meiltä kysytään eniten sitä, kuinka tämä vaikuttaa jatkossa ei-luvanvaraisiin rakennuksiin, Uudenkaupungin rakennustarkastaja Mika Pihlajaniemi kertoo.
Vuodenvaihteen jälkeen omalle pihalleen saa rakentaa ilman lupaa alle 30 neliömetrin kokoisen rakennuksen tai alle 50 neliön kokoisen katoksen. Tällaisia on Pihlajaniemen mukaan rakennettu Uuteenkaupunkiin tähän mennessä joidenkin kymmenien vuositahtia. Vuodenvaihteessa myös rakentamiseen liittyvä erillinen suunnittelutarveratkaisu jää pois, mutta suunnittelutarvehankinta tehdään rakentamisluvassa.
– Uusi rakentamislaki tuo yksityishenkilöille vapautta, mutta myös vastuuta, koska jatkossa on tiedettävä aiempaa tarkemmin, mitä saa rakentaa ja mihin. Näiden pienten ”koppien” rakentajille lakimuutos tuo hieman säästöä, mutta toisaalta säästyvä rahasumma on hyvin nimellinen.
Pihlajaniemi kuitenkin korostaa, että jatkossakaan mitä tahansa ei saa rakentaa minne vaan, vaan säädöksiä on noudatettava, vaikka säädökset muuttuisivatkin.
Enintään 30 neliön kokoinen rakennus voi olla vaikkapa pihasauna, varasto tai halkovaja, mutta se ei saa olla vakituisessa asumiskäytössä, rakentamislaissa todetaan.
– Kannustan kysymään meiltä rakennusvalvonnalta ilmaiseksi etukäteen, ettei esimerkiksi käy niin, että rakennuksia pitäisi siirtää.
Virallisesti rakentamislaki nykymuodossaan hyväksyttäneen vasta 19.12., kun tasavallan presidentti Alexander Stubb hyväksyy sen allekirjoituksellaan.
– Varsinainen rakentamislakihan tuli voimaan jo maaliskuussa 2023, mutta nykyinen eduskunta otti sen käsiteltäväkseen ja nyt siellä sorvataan lain korjaussarjaa, johon kunnilla on sen jälkeen pari viikkoa aikaa reagoida, Pihlajaniemi huomauttaa.
Uusi rakentamislaki korvaa myös nykyiset rakennus- ja toimenpideluvat, jota kutsutaan vuodenvaihteen jälkeen rakentamisluvalla.
– Laissa on hyvää se, että jatkossa ei ole toimenpidelupaa ja -ilmoitusta, koska niiden raja on ollut vähän epäselvä, joten näitä kutsutaan jatkossa rakentamisluvalla.
Pihlajaniemen mukaan lakimuutoksen lopullinen soveltamistapa on vielä hieman hämärän peitossa, koska tarkkoja ohjeistuksia käytännöistä ei ole saatavilla.
– Emme vieläkään tiedä tarkkaan, mitä kaikkea laissa lukee. Odotamme myös Kuntaliiton tulkintaa laista, jotta Suomen kunnat osaisivat edes pääosan tulkita samalla tavoin. Tässä vaiheessa uudesta laista on siis enemmän kysymyksiä kuin vastauksia, Pihlajaniemi sanoo.
Vuodenvaihteen jälkeen esimerkiksi kaikki Uudenkaupungin rakennusvalvonnan käyttämät tietojärjestelmät ja lomakkeet on päivitettävä.
– Tämä voi aiheuttaa hieman hitautta lupien käsittelyyn heti alkuvuodesta. Jatkossa esimerkiksi päätösten valitusaika pitenee kahdesta viikosta viiteen viikkoon, joten todella toivomme, että rakentajat ottaisivat yhteyttä ja hakisivat lupia hyvin varhaisessa vaiheessa, Pihlajaniemi toteaa.
Ennen koronaa kaupungilta haettiin keskimäärin kymmenkunta lupaa vuodessa uusien omakotitalojen rakentamiseen, mutta epidemian jälkeen tuli inflaatio ja korkojen nousu, joten luku on pienentynyt.
– Tänä vuonna omakotitalojen rakennuslupia on haettu vain muutamia, hän lisää.
Pihlajaniemi arvelee, että vuodenvaihteen jälkeen uuden rakennuslain kanssa törmätään osittain siihen, että osa kunnista tulkitsee sitä eri tavalla kuin muut. Tästä on nyt jo esimerkkejä, koska kuntien rakennusvalvonnan työntekijöitä koulutetaan uuteen lakiin liki joka viikko järjestettävin koulutuksin.
– Keskustelua syntyy erikoisistakin asioista, koska osa on selkeästi tulkinnut lakia täysin väärin. Kestää siis hieman, ennen kuin palaset vakioituvat ja osaan tapauksista haetaan ennakkopäätöksiä oikeusteitse, Pihlajaniemi ennustaa.
Muuttuva rakentamislaki siis osaltaan vähentää kuntien rakennusvalvonnan työtä, mutta se tuo painetta toisesta suunnasta esimerkiksi vaatimalla pistokoetyyppistä työmaavalvontaa aiempaa enemmän.
– Uudenkaupungin rakennusvalvonnassa on töissä 2,5 rakennustarkastajaa ja yksi sihteeri, joten toivon, että muutoksista selvitään tällä henkilömäärällä kunnialla, mutta varmaahan se ei vielä ole.
Jatkossa rakentamiseen liittyvät luvat haetaan digitaalisella tietomallilla, joka päivitetään rakennushankkeen lopussa.
– Tämän järjestelmän rakentaminen ja käyttöönotto on työlästä, joten se tulee voimaan vasta 2026, Pihlajaniemi lisää.
Rakennuslakiin liittyen kaupungissa on päivitetään hallintosääntöä sekä rakennusvalvonnan taksoja. Varsinaisen rakennusjärjestyksen päivitykseen on kahden vuoden siirtymäaika.
– Voimme soveltaa vanhaa rakennusjärjestystä siirtymäajan, siltä osin, kun se ei ole ristiriidassa uuden lain kanssa.
Vaikka kaupungin rakennusvalvonnan taksoja päivitetään kaupungissa vielä ennen vuodenvaihdetta, joudutaan niitä tarkastelemaan vielä uudelleen noin vuoden päästä, kun loput rakentamislain kohdat astuvat voimaan.
Fakta
Rakentamislaki
Uusi laki astuu voimaan 1.1.2025.
Rakentamislaissa on kohtia, joiden soveltaminen aloitetaan vuode 2026 alusta.
Eduskunta hyväksyi rakentamislain ja siihen liittyvän maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen maaliskuussa 2023.
Uudistuksen tarkoitus on vähentää rakentamisen luvitukseen liittyvää byrokratiaa.
Samalla se lisää rakentajan vastuuta siitä, että uutta rakentamisen säädöstöä noudatetaan.
Rakennuksen on jatkossakin noudatettava yleisiä rakennusmääräyksiä, kunnan rakennusjärjestystä ja alueen asemakaavaa.
Rakennuslupa ja toimenpidelupa korvataan lain voimaantultua yhdellä rakentamisluvalla.
