Usein erilaisten lomakausien ja juhlapyhien aikaan parisuhteissa ja muissa läheisissä suhteissa voi nousta pintaan asioita, jotka ovat kyteneet ehkä jo pidempään. Näiden asioiden käsittelyssä voi auttaa esimerkiksi Uudenkaupungin seurakunnan tarjoama perheneuvonta.
– Esimerkiksi joululoma voi olla aikaa, joka tarjoaa pysähtymistä. Sen aikana monella voi mennä ulkoisesti hyvin, mutta mieli tuntuu raskaalta, Uudenkaupungin seurakunnan perheneuvoja Minna Ala-Kaila toteaa.
Hän kannustaa loman jälkeen miettimään, millaisia kokemuksia ja kohtaamisia kantaa mielessään.
– Tärkeintä ei ole se, menikö kaikki suunnitelmien mukaan, vaan se, miltä se kaikki tuntuu. Selvisitkö joulusta ilman suorittamista, hän kysyy.
Ala-Kaila tarjoaa Vakka-Suomen alueen seurakunnissa asiakkaille maksutonta perheneuvontapalvelua. Yksinkertaistettuna hänen tehtävänään on kulkea asiakkaan rinnalla ja tarjota turvaa, toivoa ja näköaloja käsillä olevaan elämäntilanteeseen.
– Rakennamme asiakkaan kanssa luottamuksellista suhdetta, jossa voi yhdessä katsoa elämän syövereihinkin ja oivaltaa uutta, Ala-Kaila huomauttaa.
Perheneuvontaan tullakseen ei tarvitse kuulua kirkkoon. Apua voi käydä pyytämässä niin yksin kuin yhdessä kumppanin kanssa.
– Käymään voi tulla, kun on mikä tahansa tilanne, jossa elo hetkeksi pysähtyy. Luonani voi puhua koko elämän kirjosta, koska perheneuvonnan tärkeä tehtävä on kannatella turvaa ja toivoa. Ala-Kaila lisää.
Suomessa on tänä vuonna juhlittu kirkon perheneuvonnan 80-vuotisjuhlavuotta. Uudenkaupungin seurakunta on tarjonnut perheneuvontaa 1980-luvulta alkaen. Ala-Kaila on tehnyt perheneuvojan töitä vuodesta 2007 alkaen.
– Vuosikymmenten aikana elämä on muuttunut monimutkaisemmaksi ja kiihkeämmäksi. Arjen rytmi koettelee jaksamista ja parisuhteita eri tavalla kuin aiemmin ja ihmisten huomiota haastetaan moneen suuntaan.
Uudessakaupungissa perheneuvonnan palveluita käyttävätkin eniten alle 40-vuotiaat pikkulapsiperheiden vanhemmat. Ruuhkavuosien aikana elämä on usein niin täyttä, ettei sinne mahdu ylimääräisiä mutkia. Arjesta poikkeavat haasteet voivat viedä monet jaksamisen äärirajoille. Moni tulee Ala-Kailan luokse puhumaan myös siitä, miten eron jälkeinen yhteisvanhemmuus voisi toimia rakentavasti.
– Keskusteluapua saa 2–3 viikon kuluessa yhteydenotosta. Tänne ei kirjoiteta lähetteitä, vaan päätös keskusteluntarpeesta on tehtävä itse. Monella voi olla suuri kynnys tulla puhumaan omista asioistaan.
Ala-Kailalla on vaitiolovelvollisuus, eikä tietoja kirjata mihinkään järjestelmään, toisin kuin työterveydessä tai Varhassa, joten käynneistä ei jää jälkiä.
– Se on monelle tärkeä tieto, teologin, psykoterapeutin ja perheneuvojan koulutuksen saanut Ala-Kaila lisää.
Monelle perheneuvonta on merkityksellinen paikka, jossa voi kertoa oman elämänsä tarinaa henkilölle, joka varmasti kuuntelee.
– Tärkeää on se, että pysähtyy miettimään sitä, missä on parhaillaan, minne on menossa ja miltä se kaikki itsestään tuntuu. Kun ottaa ensin selkoa itsestään, on helpompi löytää yhteys toisiin ihmisiin.
Ala-Kaila muistuttaa, että turvallisuuden tunne on kaikkien elämässä oleellista, mutta monelle konfliktien välttelystä on tullut selviytymiskeino.
– Silloin luovitaan tilanteiden välissä riitoja vältellen. Perheneuvonnassa tutkimme yhdessä esimerkiksi sitä, mikä johtaa kerta toisensa jälkeen samaan käyttäytymismalliin, hän kuvailee.
Tilanteita tutkitaan ja ihmetellään myönteisessä hengessä. Ala-Kaila korostaa, että tarkoituksena ei ole hakea syyllisiä tai virheitä.
– Monesti syyllisyydentunteet kulkevat mukanamme jo valmiiksi, joten yritämme ymmärtää, miten tähän on päädytty. Mitä kaikkea on tapahtunut ja miltä se tuntuu. Tunteiden käsittely on tärkeämpää, koska se avaa reitin sisäiseen maailmaan, hän muotoilee.
– Ei riitä, että puhuu, vaan tarvitaan myös joku, joka kuuntelee. Jokainen meistä kaipaa kokemusta kuulluksi tulemisesta.
Hän saattaa antaa asiakkaan tehtäväksi esimerkiksi oman arjen havainnoimisen. Ala-Kaila pyytää pohtimaan sitä, miten arjen autopilotti toimii.
– Kun autopilotti aktivoituu, kannattaa pysähtyä ajattelemaan. Miten toimit esimerkiksi ristiriitatilanteessa? Mikä saa sinut raivostumaan, vaikenemaan, itkemään tai poistumaan?
Hän kehottaa pohtimaan, mikä omassa toiminnassa on rakentavaa ja, mikä vie vastakkaiseen suuntaan.
– Jos ongelmana on se, ettei saa kumppaniltaan tarpeeksi läheisyyttä, niin syynä voikin olla se, että kääntyy itse ristiriitatilanteessa pois ja vetäytyy. Mikä sen taustalla on?
Ala-Kailan tehtävänä on siis tarjota merkityksellisiä oivalluksia arkeen, jonka avulla asiakkaat voivat harjoitella muutosta.
– Tähtäämme siihen, että jatkossa ihminen toimisi itsensä ja suhteensa parhaaksi tilanteen tiedostaen. Viime kädessä yksi elämän kipeimpiä kysymyksiä on se, että olenko tärkeä ja välittääkö joku minusta. Pitääkö minun pelätä hylkäämistä, jos teen itseni näkyväksi, hän lisää.
Ala-Kaila huomauttaa, että moni elää toiveissa ja ajattelee, että joskus elämä ehkä muuttuu paremmaksi. Oikeasti kuitenkin pitäisi miettiä, mitä tarvitsee ja tuntee juuri nyt.
– Perheneuvojana näkee, että valoa ja toivoa löytyy muutosmatkan varrelta, mutta motivaatio muuttumiseen on löydyttävä itsestä. Usein vasta se, että ahdistuu riittävästi, auttaa liikkeelle. Huonostakin arjesta on voinut tulla niin tuttua ja turvallista, että siitä on vaikea luopua. Muutoksen myötä voi löytyä jotakin uutta ja arvokasta, hän summaa.
Uudenkaupungin seurakunnan perheneuvoja Minna Ala-Kaila on seuraavan kerran tavoitettavissa loppiaisen jälkeen.
Fakta
Kirkon perheneuvonta
Kirkon perheneuvonta viettää tänä vuonna 80-vuotisjuhlavuotta.
Vuosikymmenten aikana perheneuvontaa on käyttänyt yli miljoona suomalaista.
Vuonna 2023 perheneuvonnan asiakasmäärä kasvoi edellisvuodesta yli 560 asiakkaalla.
Yhteensä asiakkaita oli lähes 18 000.
Suurimpana tulosyynä perheneuvontaan olivat vuorovaikutusongelmat.
Toiseksi suurimpana syynä olivat erokysymykset.
Eniten kirkon perheneuvontaa käyttävät 30–40-vuotiaat
Perheneuvonta sai alkunsa vuonna 1944 Tampereelta.
Toiminta laajeni vuosien aikana, ja siitä tuli osa Suomen evankelis-luterilaisen kirkon sielunhoitotyötä.
Tällä hetkellä Kirkon perheasiain neuvottelukeskuksia on kaikkiaan 37 eri puolella maata.
Niissä työskentelee yli 180 koulutettua työntekijää.
Palvelu toimii ajanvarauksella.
Se on maksutonta, eikä sitä saadakseen tarvitse kuulua kirkkoon.
Lähde: Suomen evankelis-luterilainen kirkko