Uudenkaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi esityksen Uudenkaupungin kaupungin vuoden 2025 talousarvioksi ja vuosien 2026- 2027 taloussuunnitelmaksi ilman äänestyksiä. Puheenvuorojakin asian tiimoilta käytettiin vain muuta. Nyt hyväksytty esitys tullaan kuitenkin repimään auki jo alkuvuodesta, sillä lisäsäästöjä olisi löydettävä noin miljoonan euron edestä.
– Olemme todenneet, että jo nyt esitettyjen toimien lisäksi on lisäsäästöjä löydettävä ensi vuoden aikana vielä miljoonan euron verran. Näin pääsisimme siihen pisteeseen, että vuoden 2026 tulos olisi yhä alijäämäinen, mutta jo huomattavasti lähempänä nollatulosta, selvitti kaupunginhallituksen puheenjohtaja Raimo Löfstedt.
Löfstedtin mukaan neuvottelut uusista säästökohteista on jo aloitettu palvelukeskusten kanssa ja esitys uusista säästöistä tullaan tuomaan päättäjien arvioitavaksi jo alkuvuodesta lisätalousarvion muodossa.
Nyt hyväksytyssä talousarviossa alijäämää on hieman yli 7 miljoonaa euroa.
– Kun aloitimme tämän talousarvioesityksen tekemisen, niin alijäämää oli 8,5 miljoonan euron verran. Lautakunnat, viranhaltijat, kaupunginjohtaja ja kaupunginhallitus ovat kaikki tehneet osansa menojen karsimisessa, totesi Löfstedt.
Samalla hän kiitti kaikkia hyvästä yhteistyöstä ja ymmärryksestä kaupungin haastavan taloustilanteen edessä.
– Meillä on esimerkiksi pitkään puhuttu siitä, että kaupungin investointitaso on huomattavan korkea ja nyt investointeja on karsittu raskaalla kädellä. Ensi vuoden investoinnit ovat vain noin 9 miljoonaa euroa ja tästäkin summasta on Wintterin osuutta nelisen miljoonaa.
Kaupunginjohtaja Atso Vainio ja kaupungin talous- ja hallintojohtaja Katja Aalto esittelivät yhdessä valtuutetuille vuoden 2025 talousarvioesityksen ja suunnitelman vuosille 2026-2027.
– Me olemme nyt vedenjakajalla. Kaupungin väestörakenne muuttuu, väki vähenee ja vanhenee ja samalla ulkomaalaistaustaisen väestön osuus kasvaa. Ilahduttavaa asukaslukutilastoissa on se että moniin muihin samankokoisiin kuntiin verrattuna meillä 30 – 40 -vuotiaiden osuus on kasvanut ja se on hyvä merkki, totesi kaupunginjohtaja Vainio.
Väkiluvun muutokset ja erityisesti alle 18 vuotiaiden lukumäärän lasku tulee kuitenkin auttamatta heijastumaan esimerkiksi kaupungin saamiin valtionosuuksiin.
Kaupungin talous- ja hallintojohtaja Katja Aalto totesi, että se, miten tarvittavia säästöjä tehdään, on viime kädessä aina poliittinen päätös. Mahdollisia keinoja ovat karsia henkilöstökuluista, ostopalveluista tai palveluverkosta. Kiinteistöjen realisointi on myös yksi mahdollinen säästökohde. Lisäksi voidaan selvittää seudullisen yhteistyön lisäämistä ja tulopohjan vahvistamista. Erilaiset veroratkaisut ovat aina yksi tärkeä osa kokonaisuutta.
Valtuustoryhmien ryhmäpuheenvuoroissa Jaana Reijonsaari-Korsman (sd.) nosti esiin sen että valtuuston edellisessä kokouksessa esillä ollut 0,3 prosenttiyksikön veronkorotus olisi tuonut tarvittavan miljoonan euron säästön.
– Kun tämä korotus ei kelvannut, niin nyt säästöjä haetaan vähentämällä kuntalaisten palveluja ja kaupungin henkilöstöä, harmitteli Reijonsaari-Korsman.
Kokoomuksen ryhmäpuheenvuoron pitänyt Laura Kontu oli asiasta toista mieltä.
– Veroprosentin nostaminen ensisijaisena toimenpiteenä on väärä. Talouden sopeuttamiskeinoja tulee etsiä ensin olemassa olevista prosesseista, rakenteista, kiinteistöistä, ostopalveluista ja käymällä organisaatiota läpi. Olemme jo nyt onnistuneet löytämään säästökohteita ja vieläpä yksimielisesti ja tämä työ on vasta aluillaan, totesi Laura Kontu.
Talousarvioesitys irrotti valtuutetuilta vain muutaman kommentin. Seppo Nikula (kok.) moitti talousarvioesityksen valmistelua vajaaksi ja esitystä alamittaiseksi. Hän oli jättänyt jo kaupunginhallituksen päätökseen eriävän mielipiteensä sillä perusteella, että talousarvio ei täytä sille määriteltyä sitovuutta käyttötalouden osalta, koska kaupunginhallituksen päätöspykälässä mainittuja lisätoimenpiteitä ei ole kohdistettu budjettiohjeen mukaan eri palvelualueille.
Heli-Päivikki Laurén (sd.) oli huolissaan siitä miten nyt ja jatkossa tehtävät säästöpäätökset tulevat vaikuttamaan kaupungin henkilöstön jaksamiseen.
– Päätöksillä ei saa näännyttää henkilöstöä, Laurén painotti.
Varavaltuutettuna kokouksessa mukana ollut Esa Aaltonen (ps.) puolestaan ihmetteli sitä, miten naapurikaupungissa on pystytty karsimaan henkilöstömenoista huomattavasti enemmän.
– Täytyy Uudessakaupungissakin olla vielä jotain kiristettävää, arveli Aaltonen.
Valtuustoryhmän Saastamoinen-Hento edustaja Eero Hento esitti, että Kalannin urheilutalon vesikaton kunnostamisesta poistetut rahat palautetaan ja tarvittava summa otetaan kiinteistöjen ylläpitokorjauksiin varatusta summasta. Hänelle kaupungin tekninen johtaja Jari Nikkari vakuutti, että näin on myös tarkoitus tehdä.
Muita kysymyksiä tai muutosesityksiä ei talousarvion investointiosaan tehty.
Nykyisen valtuuston viimeisen talousarviokokouksen päättänyt valtuuston puheenjohtaja Mauri Kontu kiitti kaupungin työntekijöitä, viranhaltijoita ja päättäjiä kuluneesta vuodesta.
– Sitä oikeanlaista kemiaa tarvitaan myös tulevaisuudessa ja siinä päälinjat ovat vastuullinen kasvu, hyvä elämä ja toimiva yhteistyö, sanoi Mauri Kontu.
– Ja jos yhden yksittäisen asiaan voisin nostaa tulevien valtuutettujen pöydälle, niin se olisi kaupungin saavutettavuuden parantaminen junaliikenteen tai muun julkisen liikenteen keinoin. Se lisäisi kaupungin vetovoimaisuutta entisestään, Kontu totesi.
