
Alinenkatu on historiansa aikana tunnettu usealla eri nimellä. Vanhoissa asiakirjoissa kadusta on puhuttu muun muassa Pitkäkatuna, Iso katuna, Yleisenä valtakatuna tai Isona valtakatuna. 1700-luvulta lähtien karttoihin on merkitty kadun nimi ruotsiksi Nedre tai Nedra Långgatan eli Alinen Pitkäkatu.
Kun kaupungissa vuonna 1752 virallistettiin korttelien ja katujen nimiä, päätettiin tämän pääkadun nimeksi juuri Alinen pitkäkatu. Kun runsaat sata vuotta sitten 1923 jälleen vahvistettiin uuden asemakaavan myötä katujen nimiä, tuli kadun nimeksi meidän tuntema Alinenkatu.
1700-luvulla suuri Pohjan sota hävitti kaupunkia. Sodan päätteeksi solmittiin 30.8.1721 Uudenkaupungin rauha. Rauha allekirjoitettiin Lokalahden Mattisista tuodussa talossa nykyisen torin kohdalla. Rauhan jälkeen kaupungin asukasluku kasvoi ja tonttimaasta tuli pulaa. Maistraatti päätti jakaa osan torista asuintonteiksi.
Vuonna 1764 vain silloisen ja nykyisen torin kaakkoiskulma jätettiin kauppatoriksi, muille tonteille rakennettiin asuintalot sekä kaupungin raatihuone. Tori palautui vajaan sadan vuoden kuluttua jälleen koko korttelin kokoiseksi, kun kaupunkipalon liekit loimusivat tämän alueen yli kesällä 1855. Tällöin torin korttelista tuhoutui niin raatihuone kuin konsuli Isak Wilhelm Ramsellin ja piirilääkäri Carl Gustaf Lundeniuksenkin asuinrakennukset. Ramsell rakennutti palon jälkeen itselleen uuden talon tiilestä, sen, jonka nyt tunnemme apteekkitalona.
Uudenkaupungin torin etelälaidalla oli ollut jo 1600-luvulla kaupungin ensimmäinen raatihuone, joka kuitenkin meni aika pian huonoon kuntoon. 1640-luvulla oli käytössä jo uusi, joka oli rakennettu samalle paikalle edellisen kanssa. Tästä tiedetään, että rakennus oli kaksikerroksinen ja siinä oli myös pieni torni, johon oli vuonna 1675 hankittu viisarikello.
Uudenkaupungin rauhan solmimisen jälkeen rakennettiin kolmas raatihuone, edelleen samalle paikalle. Tämä 1730 valmistunut rakennus oli myös kaksikerroksinen hirsirakennus, jossa oli torni. Yläkerrassa oli sali, arkistohuone ja rahakamari, alakerrassa varasto, kamari ja kaupunginvahtien huone. Tämän raatihuoneen tuli tuhosi 1855, eikä uutta raatihuonetta tähän enää rakennettu. Tämä palossa tuhoutunut rakennus oli myös Uudenkaupungin viimeinen raatihuoneeksi rakennettu talo.
Tulipalon jälkeen lääninarkkitehti Georg Th. Chiewitzin laatima uusi asemakaava jätti torin nyt koko korttelin kokoiseksi aukioksi. Seuraavan kerran tori muuttui jälleen sadan vuoden kuluttua, kun linja-autoasemarakennus valmistui torin länsilaidalle 1954.
Torilla käytiin kauppaa ja pidettiin markkinoita. Toripäiviä olivat perinteisesti tiistai, torstai ja lauantai. Maalaiset tulivat torille hevosillaan myymään omia tuotteitaan, heidän paikkansa oli pitkään torin itälaidassa. He myivät tuotteensa suoraan kärryistään ja talvisin reestä.
Markkinoita torilla on myös pidetty jo kaupungin perustamisesta lähtien. Pitkään Uudessakaupungissa pidettiin kahdet suuremmat markkinat, talvimarkkinat tammi-helmikuussa ja kesämarkkinat heinä-elokuussa. Mutta ainakin jo 1700-luvulta lähtien on pidetty syysmarkkinat lokakuun alussa.
Niin myyjiä kuin ostajiakin tuli markkinoille laajalta alueelta. Kalarannassa saaristolaiset myivät kalaa ja vihanneksia veneistään. Torilla myytiin muun muassa lihaa, maitoa, voita, juustoa, lintuja tai vaikkapa nahkiaisia. Puuastioita ja huonekaluja myytiin torin pohjoissivulla. Alisenkadun puolelle olivat kokoontuneet leipä- ja lihakauppiaat. Kulta- ja kellokauppiaita tuli markkinoille Turusta, myös kangastavaraa, kenkiä ja päällysvaatteita myytiin. Torin länsilaidalla olivat markkinahuvit: ampumaratoja, onnenpelejä, voimamiehiä, posetiivareita jne.
Markkinoiden merkitys oli suuri. Maaseudulle alkoi vasta melko myöhään tulla kauppoja ja tarvittavat ostotavarat hankittiinkin usein markkinoilta. Kun kaupat yleistyivät, väheni markkinoiden merkitys ja ne muuttuivat enemmän huvitilaisuuksiksi.
Katujen kertomaa
Tämä juttusarja esittelee uusikaupunkilaisia katuja ja niiden kertomaa. Millainen on uusikaupunkilaisten katujen historia, mistä kadut ovat saaneet nimensä, mitä kaduilla on tehty, kuka asunut tai mitä niiden varrella on tapahtunut?
Juttusarjassa esitellään yksittäisiä katuja, kokonaisia kaupunginosia tai pelkästään joitakin tapahtumia, taloja tai henkilöitä niillä.
Alinenkatu on aina ollut Uudenkaupungin pääkatu ja myös tori on sijainnut aina samalla paikalla.
Mari Jalava