Vanh sanantapa sano, et maailm opetta, jote muut, ni hilja kävelemä. Mitä mää sit ole oppen politiika humiois? Uskalla mä sannu, et ainaki se, et sovinol ja yhtest hakemal tämä meijä kaupunk o(lis) paljo pareve paik meil kaikil. Kaik saava jotta hyvä, jost erikaltassi miälpittei ja tarppei soviteta yhte. Lyhyväl sihtil varma o nii, et se kuka kovimi huuta saa ussemi tahtos jälkke, mut jost kaik huutava kurktorv suaranas, ei kukka saa mittä. Jokatte täyryis viäl täsä muista, ete piänemppi ja heikomppi saa täsä yhtesovitukses lyär ympärs korvi. Ensapukurssillakki opeteta ensmätteks, et se ikä enimä huuta, ei ol suurimas häräs, mut se ikä o iha hilja, teke torenäkösimmi kualema.
Toine asi, mikä o vuassitte varrel roitehi tarttun o se, et ain täyty tiättä, mist puhu. Nii kaua täyty selvittä asjoi, et o varma, mitä o ajamas, ja mil kruntil ajattelus rakenta. Ei se piis, et kaupunkil kuullu jutun perustal väittä jotta, eikä luulon pääl sais ikä käör toise kraihi sanalisestika kii. En lainka san, ettän olsi täsä ain onnistun, mut tähä o yritys kova ol.
O niinki, et mitä enemä tiäräs, se vaikkeve o päätöksi tehr. Ko o vaikkia aja, nii ikä juur ny framil o vaik tulava vuatte rahoist ollu, o helppo huitot sin ja tän ja esittä säästämise paikoi, jote tiär mitä se säästäminen sit viimätteks merkka. Piänel tiarol voira tehr semssi päätöksi, ikä Poris, ko valtuusto viisauressas leikkas kirjasto määrärahoist aika taval, ja päät, et kirjasto lopetta ulklaiste lehtete tilaukse, nii siit se säästö tule. Jälkke käve sit vaa selväks, et ne lehre maksava 2500 euro vuattes, nii et ei siit Herra huanet säästämise toimes rakenneta.
Maailm o muuttun aika taval Ämpärporinki horisontis sinä aikan, ko ole täsä politiika pyäräs mukan ollu. O ammattikoulu koottu kuntayhtymiks, lopetettu koului, seilat jäl yks autotehta aallopohi ja sit aallohari, olttu ilossi soijatehtast, näht sen pankrot ja uus nousu, vähennetty Hinkus kasvihuanepäästöi,fiirart kaupunki nelisatavuatist olemasolo, ostet A-sairaala ja teht siit terveyskeskus, ja sit lakat valla sote-palvelutte tuattamisest.
Purkattu lyseo vahna rakennukse laajennuksines ja rakennet Wintteri, remontteerat Männäste koulu hullun taval ja sit viimä annettu perä, ete siit mittän tul, myytty kaatopaikka ja tehty sopimust L&T:n kans, liittytty LSJH:n porukka. Kaikki en näi yht äkkiste eres muist. Varma o vaa, ete maailm, eikä Uuskaupunk ol valmiks tullu viäläkä, nii et muutos jatku. Sitä vaa voi toivot, et muutost voi tyyrät, ainaki hiuka.
Ny vois sit ajatel, et miks sitä lähte ittelles töit hakema ehrokkaks ruppemal, ko muutonki o käre täyn. On se toiseman kaut noinki. Kyl ne (taik me) kuk ova kaupunki asjoi ainaki yrittän joinki ol hoitamas tavalisest saava vaa fliitehis, häppemä käsketä ja vähä väli joku sano, et olet te tavalise tyhmi, kotet mittä ymmär. Ikune totus o varma se, et jos ei tee mittä ni haukuta, ja jost teke, ni sit vast haukutankin.
Toise kaut, ole näin vuasin tutustun ussemppa kymmentte ihmisse, kene kans mul ei olsis ollu mittä tekemist ilma, eten olsis jotta asja ollu heijän kansas hoitamas. En me kaik mittä ylimppi kampraatei ol, mut kumminki se verra tutui, et tiärän toisen ja voi ain kyssy, jos jotta tiatto ja appu tarvitte.
Ja o kaupunki asja ja toimint tullu tutuks ja. Sitä tietä paljo semmost, mitä ei olsis koska tullu oppema, jote olsis ollu politiikas mukan ja ymmärtä (tai nii mää ainaki luule) jollan taval se, kui tämmöne aparaat, ko kaupunk, oikke pela. Enkä mä mein mihinkäs korve yksnäisyytte lähti, ikä valtuustovelvotte suvehaminois loppuva. Sit vaa saa asjoi seurat se verra ko kerkke ja jaksa. Ja ain o kiva ajatel, et joskus viäl vois, jost elopäivi riittä.
Nii, et jost vaa vähänki kiinnosta ja o ajatuksi siit, mihipäi meijä Uutkaupunkki tarvittis tulaval neljä vuatte legil tyyrät, lähr ihmes ehrol!
Mika Sjöblom
Kriivar o nuarisoseuralaine, ja jonku verra sekkon politiikkaha kans