– Mitä, jos lähtisikin siitä, että mitä minä juuri tänään voisin arjessani tehdä, että päivään tulisi lisää liikettä? kysyy liikuntaa ammattinaan ja sydämenasianaan pitävä Satu Revonsuo .
Hän työskentelee Varsinais-Suomen hyvinvointialueella projektikoordinaattorina EU-rahoitteisessa Kestävän kasvun Varsinais-Suomi -hankkeessa.
Nyky-yhteiskunta houkuttelee passiivisuuteen. Moni istuu matkat töihin, työpäivän ja vielä kotona ruutujen ääressä. Revonsuon mukaan jokainen askel ja jokainen tauko paikallaan olemiseen on tärkeä.
– Nykyään tiedetään, että matalan tason liikkumisella, esimerkiksi rauhallisella siivoamisella tai hitaalla kävelyllä koiran kanssa on merkitystä terveydelle.
Satu Revonsuo rakentaa yhdessä Varhan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija Merja Männikön kanssa palikkaa kuntien liikuntapalvelujen ja hyvinvointialueen elintapaohjauksen välille. Terveydenhuollolla ja liikuntapalveluilla on yhteisiä tavoitteita, sillä liikunta tunnetusti lisää terveyttä ja ennaltaehkäisee sairauksia, niin fyysisiä kuin psyykkisiä.
– Terveydenhuollossa usein tavataan näitä ihmisiä, joille olisi hyötyä liikkumisen lisäämisestä ja liikuntaneuvonnasta, Männikkö sanoo.
Monessa Varsinais-Suomen kunnassa tarjotaan liikuntaneuvontaa. Uusille asiakkaille on Revonsuon mukaan yleensä tilaa, sillä palvelu tunnetaan huonosti. Männikkö ja Revonsuo suosittelevat tutustumaan oman kunnan verkkosivuihin, joista löytää tietoa oman kunnan liikuntaneuvonnasta.
– Liikuntaneuvonnassa jutellaan asiakkaan kanssa pienistä liikuntaa lisäävistä tekemisestä, tehdään kokeiluja ja suunnitelmia. Usein myös liikutaan asiakkaan kanssa, Revonsuo kertoo.
Terveyspalvelujen elintapaohjaus yksittäiselle asiakkaalle kestää minimissään kuusi kuukautta.
– Elintapojen muuttaminen on pitkä prosessi. Se ei käy nopeasti, Merja Männikkö sanoo.
Apua liikkeelle lähtemiseen on tarjolla, mutta halu lisätä liikettä täytyy kuitenkin löytyä jokaisesta itsestään.
– Sitä intoa ei toiseen saa ulkoapäin, vaan tarvitaan omaa kiinnostusta asiaan, Satu Revonsuo sanoo.
Satu Revonsuon mukaan innostus liikuntaan luodaan jo lapsena. Siksi lapsiperheet ovat yksi kohderyhmä, joka olisi tärkeää saada yhdessä liikkeelle. Lohdullista on, että vaikkei liikunnallista lapsuutta takana olisikaan, voi innostus liikkumiseen löytyä myös aikuisena.
– Jollakin se motivaatio voi löytyä vaikka itsensä kunnossa pitämiseen, jotta jaksaa liikkua lastenlasten kanssa.
Yksi liikunnallisesti tärkeä vaihe ihmiselämässä on eläkkeelle jäänti. Silloin liikuntaan kannattaa satsata, koska se ehkäisee kaatumista.
Merja Männikkö tietää, että ihmisillä voi olla liikuntaan myös terveydellisiä rajoitteita. Hän muistuttaa, että terveydenhuollossa asioiva voi itsekin ottaa lääkärillä tai hoitajalla käydessään esille toiveen liikunnan lisäämisestä.
– Jollekin liikunnan lukon voi poistaa se, että lääkäri ottaa asian puheeksi, Männikkö sanoo.
Yhtä ainoaa reseptiä liikunnan lisäämiseen ei ole. Satu Revonsuo nostaa esille tutkimuksen, jonka mukaan joitain ihmisiä motivoi elämys kuten musiikki tai luonto, toinen nauttii kilpailusta ja kolmas tavoitteellisuudesta.
– Yksi ryhmistä on liikunnan kolhimat, joilla voi olla liikunnasta jopa traumaattisia kokemuksia, Revonsuo sanoo.
Totuus on kuitenkin se, että riittämättömästi liikkuvia on runsaasti. Satu Revonsuo toivoo, että jokainen miettisi hetken, että onko liikkuminen sillä tasolla, että on itse tyytyväinen. Hän painottaa, että liikkumisella tarkoitetaan kaikkea liikkumista, ei vain harrastusryhmässä liikkumista.
– Kaikkein ei tarvitse lähteä jumpalle, Satu Revonsuo sanoo.
LIIKUNNAN ALOITTAMINEN VAATII PÄÄTTÄVÄISYYTTÄ
Liikunnan aloittajalle huonoja uutisia: liikunta ei aina tunnu mukavalta.
– Se vaatii päättäväisyyttä varsinkin, kun koitetaan muuttaa tottumuksia, projektikoordinaattori Satu Revonsuo tietää.
Liikunnan aloittajan ei kannata heti kuvitella liikunnan vapauttavan mielihyvää tuottavia ja mielihyvää kohottavia endorfiineja.
Endorfiinien vapautuminen on yksilöllistä ja vaatii usein raskastehoisen treenin. Joidenkin tutkimusten mukaan endorfiinit ovat kehon reaktio kovan treenin aiheuttamaan stressiin.
Tutkimusten mukaan liikunta kuiteknin tuo hyvää oloa kaikille, niin mielenterveyteen kuin jaksamiseen.
Satu Revonsuon mukaan on tärkeää löytää itselle sopiva tapa liikkua.
Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen asiantuntija Merja Männikön toimenkuvaan kuuluu liikunnan lisäksi ja kulttuurihyvinvoinnin edistäminen. Hänestä nämä kaksi sopivat hyvin yhteen.
– Jos liikunnan kautta löytyisi vaikka kaveri, jonka kanssa menee kävelylenkille tai johonkin kulttuuritapahtumaan. Siinä saa hyvää mieltä ja liikuntaa, Männikkö sanoo.
Ilon liikkumiseen voi löytää myös sosiaalisesta kanssakäymisestä.