Olen toiminut erilaisissa luottamustehtävissä vuodesta 2012 alkaen ja viimeiset kolme vuotta olen saanut edustaa Uuttakaupunkia, joka on samalla ollut mitä parhain perehtymisjakso uuteen kotikaupunkiin ja sen asukkaisiin. Luottamustehtävissä päätettävät asiat pyörivät valitettavan usein talouden ympärillä, sillä talous on väline, joka mahdollistaa kunnissa ja hyvinvointialueella toteutettavat palvelut. Vastuullinen taloudenhoito on siis elintärkeää kuntalaisten palveluiden takaamiseksi, mutta se ei itsessään tuota hyvinvointia, saati onnellisuutta. Hyvinvointi ja onnellisuus muodostuvat monista muistakin asioista kuin taloudesta ja nämä muut asiat jäävät valitettavan usein huomiotta poliittisessa päätöksenteossa, keskustelun keskittyessä pitkälti talouden tunnuslukujen ympärille.
Miksi politiikassa ei puhuta hyvinvoinnista ja onnellisuudesta juuri lainkaan? Varmaankin siksi, että se on vaikeaa ja sitä ei voida suoraan mitata. Hyvinvointi ja onnellisuus tarkoittavat eri ihmisille eri asioita ja Uudessakaupungissakin on noin 14 900 erilaista hyvinvoinnin ja onnellisuuden käsitettä. Hyvinvointi ja onnellisuus on molemmat abstrakteja käsitteitä, joita ei voi konkreettisesti nähdä tai mitata. Vai voiko? Hyvinvoivan ja onnellisen ihmisen voi olemassa olevien aistien varassa havaita. Hyvinvointi ja onnellisuus näkyy ihmisestä, samoin kuin pahoinvointi ja onnettomuus. Miten voisimme lisätä onnellisten ja hyvinvoivien ihmisten määrää Uudessakaupungissa?
Kuntien, hyvinvointialueiden ja valtioiden yksiselitteinen tavoite tulisi olla asukkaiden hyvinvoinnin ja onnellisuuden lisääminen. Helppoa eikä totta? Kauniista ja idealistisesta tavoitteesta tulee haastavaa silloin, kun ihmiset kokevat eri asioiden tuottavan heille hyvinvointia ja onnellisuutta.
Toisille hyvinvointia ja onnellisuutta tuottaa monipuoliset ja saavutettavat palvelut, toisille kaunis ja hyvin hoidettu ympäristö, kolmannelle luonto ja monipuoliset vapaa-ajanviettomahdollisuudet. Poliittisessa päätöksenteossa ei varmasti koskaan päädytä sellaiseen lopputulokseen, jossa voimme todeta täyttäneemme jokaisen kuntalaisen toiveet, mutta kuntalaisten toiveet, hyvinvoinnin ja onnellisuuden mahdollistaminen, tulisi olla kunnallisen päätöksenteon lähtökohta.
Huhtikuussa 2025 käydään historian ensimmäiset yhdistetyt alue- ja kuntavaalit, joka tulee olemaan täysin uudenlainen tilanne meille ehdokkaiksi lähteville sekä erityisesti äänestäjille. Voittamista niin kunta- kuin hyvinvointialueiden keskinäisessä kilpailussa ei mitata taseella, eikä muillakaan taloudellisilla tunnusluvuilla, vaan ihmisten hyvinvoinnilla ja onnellisuudella.
Uusi valtuusto kokoontuu kesäkuussa ja uuden valtuuston yksi ensimmäisistä tehtävistä on laatia uusi strategia Uudellekaupungille. Samoin uuden aluevaltuuston ensimmäinen tehtävä on hyvinvointialueen strategian päivittäminen hyvin haastavassa taloustilanteessa, jossa on valtava paine sopeuttaa toimintaa talouden tasapainon löytymiseksi.
Tässä työssä kuntalaisen ja hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointi ja onnellisuus valitettavan usein unohtuu. Voisiko strategiatyön käynnistää niin, että pyytäisimme kuntalaisia valitsemaan keskeisimmistä hyvinvointia ja onnellisuutta tuottavista asioista itselleen kolme tärkeintä asiaa, jonka pohjalle Uudenkaupungin strategia rakentuisi? Näin ollen keskeisimmät kuntalaisten hyvinvointia ja onnellisuutta lisäävät tekijät ohjaisivat aidosti päätöksentekoa ja osallistaisimme kuntalaiset samalla strategiatyöhön ja Uudenkaupungin tulevaisuuden kehittämiseen.
Onnea ja menestystä kaikille kunta- ja aluevaaleissa ehdokkaaksi lähteville ja lisää hyvinvointia sekä onnellisuutta vuoteen 2025 kaikille Uudenkaupungin asukkaille!
Laura Kontu
Kaupungin-
hallituksen jäsen (kok.)