Vuoden vaihtuessa moni päättää aloittaa uuden elämän. Luvataan, että joulun ja vuodenvaihteen herkuttelu saa jäädä ja lenkkipolut ja kuntosalit kutsuvat yhä useammin luokseen.
Harva kuitenkin onnistuu tekemään täydellistä muutosta elämäntapoihinsa, joten parasta olisi aloittaa pienistä asioista. Liikunnanohjaaja Johanna Harikkala-Nurmi kannustaa tässä lehdessä kokeilemaan eri liikuntalajeja, jotta löytää sen oman tavan liikkua. Tärkeää on, että liikunnasta tulee osa arkea, joka tuottaa myös iloa.
Säännöllisen liikunnan vaikutukset näkyvät muuallakin kuin vaa’alla. Unen laatu paranee ja töissä jaksaa paremmin.
Liikkumisen lisäksi jaksamiseen vaikuttaa ruokavalio. Rasvainen ja suolainen ruoka voi olla hyvää, mutta laskee vireystilaa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos julkaisi viime marraskuussa uudet kansalliset ravitsemussuositukset. Vaikka moni järkyttyi suosituksista, on niiden tavoitteena edistää väestön terveyttä, vastata ravitsemus- ja terveysongelmiin sekä vähentää ruoankäytöstä ja -tuotannosta aiheutuvia haitallisia ympäristövaikutuksia.
Suositusten päähuomio on terveellisessä syömisessä, mutta päivitetyissä ohjeistuksissa ympäristöystävällisyyttä on otettu aiempaa enemmän huomioon.
Kyseessä ovat suositukset, joten kukaan ei pakota niitä noudattamaan. Kasvisten, hedelmien ja marjojen lisääminen omaan ruokavalioon ei kuitenkaan ole pahaksi kenellekään, allergiat toki huomioiden.
Vanha ohjeistus puolesta kilosta päivässä on edelleen hyvä sääntö, vaikka nyt kasvisten, hedelmien ja marjojen suositeltu päivittäinen määrä on 500–800 grammaa.
Moni ärähti uusista suosituksista, vaikka todennäköisesti monella jo edelliset suositukset jäivät saavuttamatta. Erityisesti suolaa me suomalaiset syömme aivan liikaa.
Tärkeintä elämäntapojen muutoksessa on se, että muutos tuntuu hyvältä ja se tehdään ennen kaikkea itseään varten.
Risto-Matti Kärki