– Palveluverkkotyö vei todella ison osan alkuvuodesta. Itse luin valtavan määrän exceleitä käyntimääristä, rakennuksien kunnosta ja mitä tulevaisuudessa ennustetaan tapahtuvan. Me keskityimme kolmestaan seuraamaan tarkasti sitä, että palveluverkosta päästään päättämään, Niina Alho toteaa.
Keväällä puheenjohtajiston työtä väritti myös ensimmäisen vuosineljänneksen huono talouskehitys. Tavoiteltu 85 miljoonan alijäämä oli vaarassa lähes tuplaantua. Nyt se on asettumassa 156 miljoonaan euroon.
– Oltiinhan me aika shokissa silloin, kun luvut saatiin vapun jälkeen. Silloin oli edessä pohtiminen, että mistä saadaan nopeita säästöjä suunnan kääntämiseen, Vauranoja muistelee.
Loppuvuodesta puheenjohtajien suurinta huomiota on vaatinut ensi vuoden talousarvion valmistelu ja säästötoimien, kuten yt-neuvotteluiden toimeenpano.
Verkostot, palaute ja uutisointi ovat myös vaikuttaneet puheenjohtajien työpöydälle päättyneisiin asioihin. Niin työntekijöiltä, valtuutetuilta kuin asukkailta tulleet yhteydenotot nostavat heidän asialistalleen ja sitä kautta hallitukseen asioita, jotka muuten olisivat saattaneet jäädä pienemmälle huomiolle.
– Esimerkiksi turvapuhelinten myöntämiskriteereistä aiheutuneet ongelmat tulivat meille tätä kautta tietoon ja siten osasimme asiaan talousarviovaiheessa puuttua, Alho kertoo.
Puheenjohtajat ovat vierailleet vuoden aikana lukuisissa kunnissa, oppilaitoksissa ja Varhan toimipisteissä. Vauranojan tehtäviin kuuluvat myös hyvinvointialueverkostojen tapaamisiin ja ministeriöneuvotteluihin osallistuminen.
Kolmikko nostaa tärkeimmäksi tehtäväkseen yhteisen näkemyksen luomisen poliittisessa päätöksenteossa. Se on vaatinut paljon poliittista valmistelutyötä, selvittelyä, yhteydenottoja ja keskusteluja.
– Se, että emme esimerkiksi joutuneet valtuustossa lainkaan äänestämään ensi vuoden talousarviosta on osoitus siitä, että asioita on hiottu riittävästi yhteistyössä kaikkien puolueiden kesken, Vauranoja toteaa.
Alho, Vauranoja ja Kurvinen ovat täysin samoilla linjoilla siinä, että kehitettävää ja parannettavaa riittää Varhassa vielä vuosiksi. Päätösorganisaatiota muokataan parhaillaan ensi vaalikautta varten, sillä nykyisellään siinä on liikaa päällekkäisyyttä.
Toimintaa haittaa esimerkiksi maantieteellinen ja tulosalueiden välinen kuilu.
– Aikaisemmin kuntia syytettiin siitä, että ne eivät ota vuodeosastolle potilaita erikoissairaanhoidosta vastaan. Nyt meidät omat ikääntyneiden palvelut eivät pysty ottamaan sairaalapalveluiden asiakkaita vastaan. Tämä kuilu meidän pitäisi saada poistettua, Alho toteaa.
Myös uusien toimintatapojen, kuten kotisairaalatoiminnan levittäminen koko hyvinvointialueelle ottaa aikaa.
Osaltaan hitaan etenemisen ja vaikeiden päätösten takana on byrokratian ja lakien kankeus.
– Meillä on esimerkiksi ollut Varsinais-Suomessa todella vahva monituottajamalli. Yrityksiä ja yhdistyksiä on ollut satamäärin. Nyt lain ja kilpailutusten vaatimukset ovat niin kireät, että pienet yksinyrittäjät eivät enää pärjää. Monituottajamallin hengissä pysymisen eteen joudumme koko ajan käymään taistelua, Kurvinen toteaa.
Paljon valoakin mahtui Varhan viime vuoteen taloushaasteista huolimatta. Vauranoja iloitsee muun muassa lasten, nuorten ja perheiden oman tulosalueen perustamisesta. Myös henkilöstösaatavuudessa on tapahtunut parantumista, mikä näkyy varsinkin lastensuojelussa.
– Kun meillä oli lähtötilanteessa jopa tuhat lasta ilman sosiaalityöntekijää, niin nyt kaikilla on oma sosiaalityöntekijä. Osa heistä on vielä nimettynä esihenkilöille, mutta silti parannus on valtava, Kurvinen toteaa.
Alho taas nostaa onnistumiseksi sen, että Varha pyrkii perusterveydenhuollossa jatkossakin 14 päivän hoitotakuuseen, vaikka hallitus laski takuuajan kolmeen kuukauteen.
Positiivista kehitystä koko kolmikko toivoo myös tulevalle vuodelle.
– Vuosi 2025 näyttäisi olevan jo Varhalla taloudellisesti positiivinen, eli käännös toivottavasti tapahtuu. Useimmissa poliittisissa ryhmissä ja myös ministeriöltä on tullut sellaista viestiä, että alijäämän kattamisvelvoitteen osalta voisi olla joustoa tulossa, Kurvinen arvioi.
Fakta
Aluehallituksen puheenjohtajat
Aluehallituksen puheenjohtajuudet määräytyvät vaalituloksen perusteella.
Suurimman puolueen edustajana toimiva aluehallituksen puheenjohtaja työskentelee Varhalle kokopäiväisesti.
Varapuheenjohtajat tekevät työtään puolipäiväisesti.
Varapuheenjohtajien työaika on tänä vuonna venynyt hieman yli 140 tuntiin kuukaudessa.
Puheenjohtajan osalta sopimus on noin 160 tunnista kuukaudessa, mutta useimmiten se venyy noin 200 tuntiin.
Puheenjohtajien työ ei rajoitu arkipäiviin eikä virka-aikaan.
Esimerkiksi Varhan luottamuselinten kokoukset pidetään iltaisin ja valtuustoryhmien tapaamiset sunnuntaisin.
Aluehallituksen vastuulla on hyvinvointialueen toiminnan, hallinnon ja talouden johtaminen.
Puheenjohtajiston vastuulla on poliittisen yhteistyön johtaminen, viranhaltijayhteistyö, yhteydenpito sidosyhteisöihin ja alueen asukkaisiin sekä hallituksen edustaminen lautakunnissa ja neuvostoissa.
Ulkopuolelta tulee painetta
monesta suunnastaRiitta Alakoski / TS
Kapuloita hyvinvointialueen rattaisiin heiteltiin viime vuonna runsaasti. Hallitusohjelman myötä muuttuivat syksyllä 2023 käyttöönotetut hoitotakuuajat ja kiristetyt hoitajamitoitukset. Inflaatio on nostanut kaikkia kustannuksia ja syönyt säästötavoitteita.
Lisäksi valtionrahoitus ei vastaa Varhan alueen asukkaiden palvelutarvetta, eikä valtio ole joustanut alijäämien kattamisen tiukassa vuoden 2026 lopun määräajassa.
– Kyllähän ehdolle aluevaltuustoon lähdettiin ajatuksella tulla parantamaan palveluita ja tekemään asioita paremmaksi. On se ollut yllätys, että joudumme usein miettimään, että kumpi valitaan, rutto vai kolera, hallituksen puheenjohtaja Sanna Vauranoja toteaa.
– Meillä on eri sektoreilla päällä alueen hallintoviranomaisen uhkasakkovaateet, että meidän pitäisi lisätä palveluita ja purkaa hoitojonoja. Sitten sosiaali- ja terveysministeriö ei tue meitä näissä tavoitteissa, vaan valtiovarainministeriön ekonomi katsoo pelkästään numeroista, että kyllä tästä vielä pystyy leikkaamaan, varapuheenjohtaja Jani Kurvinen tuskailee.
Puheenjohtajakolmikko nostaa tuoreen Salon sairaalan yöpäivystyksen päättymiseen johtavan sairaalaverkkopäätöksen yhdeksi esimerkiksi ulkopuolelta tulevista päätöksistä, johon alueen valtuutetut tai virkamiehet eivät voi vaikuttaa.
– Me vastustimme sitä alusta asti. Se vaatii meiltä toimenpiteitä ja isoja muutoksia, vaikka meidän oman virkajohdon laskelmien mukaan tästä ei edes synny säästöjä, Vauranoja kritisoi.
