Vakka-Suomessa sekä kannattavuus että liikevaihto-odotukset ovat ennusteen mukaisesti laskusuuntaisia. Seutukunnan yrittäjistä lähes joka kolmas odottaa liikevaihtonsa laskevan tämän vuoden aikana. Vain joka seudun viides yritys näkee tässä vuodessa kasvun mahdollisuuden, ja noin puolet yrittäjistä arvelee liikevaihdon pysyvän ennallaan.
Myös kannattavuusodotuksissa Vakka-Suomi erottuu epäsuotuisasti. Yli kolmasosa arvelee kannattavuutensa heikkenevän ja vain 16 prosenttia uskoo kannattavuuden paranevan. Valtaosa eli lähes puolet kyselyyn vastanneista yrittäjistä uskoo silti kannattavuuden pysyvän nykyisellä tasolla.
Kun Vakka-Suomen lukuja vertaa koko maakunnan tilanteeseen, ero näkyy etenkin kasvuun uskovien yrittäjien määrässä. Varsinaissuomalaisista yrittäjistä keskimäärin joka kolmas uskoo kasvattavansa liikevaihtoa tänä vuonna.
Maakuntatasolla ei olla kannattavuudenkaan suhteen aivan niin syvissä vesissä kuin Vakka-Suomessa. Lähes kolmasosa yrittäjistä uskoo parantavansa kannattavuuttaan. Tosin kannattavuuden heikkenemiseen uskovien osuus on maakunnallisesti sama kuin Vakka-Suomessa.
Investointiodotukset ovat niin Vakka-Suomessa kuin koko maakunnassa painuneet samalle ennätysalhaiselle tasolle, joka nähtiin ensimmäisen kerran vuonna 2023.
– Toki nämä muutokset ovat aika pieniä, mutta valitettavasti suunta on kääntynyt jälleen alaspäin, Varsinais-Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Hanna Munter sanoo.
Munter arvelee, että Vakka-Suomen tilanteen taustalla on Valmet Automotiven viimeaikaiset vaikeudet. Ne heijastelevat koko seutukunnan odotuksiin. Tätä puoltaa myös se, että valtaosa vakkasuomalaisista kyselyyn vastanneista yrittäjistä on uusikaupunkilaisia.
– Ei tähän oikein muuta voi todeta kuin, että taustalla on vaikea pitkittynyt suhdannetilanne ja sen lisäksi autotehtaan ongelmat, jotka vaikuttavat palveluiden kysyntään ja kaupungin vireyteen, Munter sanoo.
Koko seutukunnan tasolla tuloksista ei ole Munterin mukaan löydettävissä mitään isompia ilonaiheita. Munter arvioi kuitenkin, että Vakka-Suomella, kuten muillakin Varsinais-Suomen seutukunnilla, on potentiaalia lisätä matkailua.
– Mutta jos kesää ajatellaan, itse luotan aika vahvasti siihen, että matkailuala kehittyy myönteiseen suuntaan, Munter sanoo.
Maakuntaennuste 2025
Kyselyyn vastasi 675 yrittäjää.
Valtaosa vastaajista oli Turun seudulta.
Vakkasuomalaisia vastaajista oli yhdeksän prosenttia, ja heistä valtaosa on uusikaupunkilaisia.
Tyypillisin vastaaja oli 2–9 henkeä työllistävä palvelualan yritys.
Uudenkaupungin
yrittäjyysilmapiiri on heikentynytYrittäjien arvio Uudenkaupungin yrittäjyysilmapiiristä ei ole Maakuntaennusteen mukaan mairitteleva. Vain 21 prosenttia kyselyyn vastanneista yrittäjistä piti kaupungin yrittäjyysilmapiiriä erinomaisena tai hyvänä. Koko maakunnan ykköspaikkaa jo useamman vuoden pitäneessä Liedossa parhaan tai toiseksi parhaan arvosanan antoi peräti 89 prosenttia vastaajista.
Varsinais-Suomen Yrittäjien puheenjohtaja Hanna Munterin mukaan heikkoa tulosta selittää jossain määrin kaupungin heikot taloudelliset näkymät, joihin vaikuttaa paljon autotehtaan ahdinko.
– Mutta kyllä tämä herättää ainakin itsellä vähän kysymyksiä, Munter huomauttaa.
Yrittäjien kokemus yrittäjien ja kaupungin välisestä yhteistyöstä ei myöskään ole muihin kuntiin verrattuna kovin hyvä. Myös tässä listauksessa Uusikaupunki on viimeisellä sijalla. 26 prosenttia arvioi, että yhteistyö toimii erinomaisesti tai hyvin. Kuntien tuloksia verrataan aiempiin vuosiin saldolukujen avulla. Saldoluku saadaan kun myönteisten arvioiden osuus vähennetään kielteisten arvioiden prosenttiosuudesta.
– Uudenkaupungin saldoluku on puhdas nolla. Kyllä siellä nyt kannattaa näihin asioihin vähän panostaa, Munter lisää.
Uudenkaupungin kannalta merkillepantavaa on myös se, että sekä yrittäjyysilmapiirissä että yrittäjien ja kaupungin välisen yhteistyön toimivuudessa on tultu alaspäin viime vuotisiin tuloksiin verrattuna.
Munterin mukaan kunnan yrittäjyysilmapiirin kohentamiseen ei ole olemassa vippaskonsteja tai oikotietä vaan kyse on useimmiten pitkäjänteisestä työstä, jonka tulokset näkyvät viiveellä.
– Ilmapiirissä välittyyy se, että kaikilla niin viranhaltijoilla, päättäjillä, yrittäjillä ja koko elinkeinoelämällä on sama suunta. Jos esimerkiksi poliittinen ilmapiiri on riitaisa niin totta kai se vaikuttaa koko kunnan ilmapiiriin. Silloin on aika vaikea edistää elinkeinoelämän hankkeita, Munter kertoo.
Hanna Hyttinen
