Uudenkaupungin pääkirjaston peruskorjausurakka valmistuu keväällä. Sen jälkeen alkavat vielä tilojen kalustustyöt ja kirjasto muuttaa remontoituun rakennukseen viimeistään kesällä.
– Urakoitsijan työt valmistuvat huhtikuussa, kertoo hankkeen pääurakoitsijana toimivan Rakennus Lehtosen työmaapäällikkö Henrik Jalonen.
– Tiloihin tulevien irtokalusteiden kilpailutusasiakirjojen laatiminen on loppusuoralla, hankkeen arkkitehtinä Uudenkaupungin kaupungin puolelta toimiva Virpi Tervonen lisää.
Uudenkaupungin kirjastotoimenjohtaja Salla Mäkinen kertoo, että tämän hetken suunnitelmien mukaan kirjasto on muuttamassa remontoituihin tiloihin loppukeväästä.
– Muuttovaiheessa pääkirjasto on noin kuusi viikkoa suljettuna, mutta kirjastopalvelut ovat kuitenkin saatavilla Kalannin kirjastosta, Wintterin kirjastosta sekä kirjastoautosta, Mäkinen toteaa.
Pääkirjaston muuton aikana kirjastoautolle lisätään pysäkki ja palveluaikaa esimerkiksi keskustan torille.
– Aikataulut täsmentyvät vielä, Mäkinen lisää.
Tervonen kertoo, että kirjastoa on peruskorjattu kestäviä korjaustapoja noudattaen. Vanha hirsirunko ja muut kantavat puurakenteet on kunnostettu tarvittavilta osiltaan. Hirsiseinät on pahvitettu tiiviiksi, koolattu suoraan ja sen päälle on asennettu puukuitulevyä, makulatuuripaperia ja tapettia.
Ikkunoita ja seinien liittymiä on tiivistetty pellavariveellä. Lattiat ja yläpohja on tiivistetty paperilla ja lämmönesitetty puhallettavalla kuusipuueristeellä.
– Talossa on jäljellä kaksi alkuperäistä ikkunaa ja loput ikkunat ovat 1980-luvulta. Eri ikäiset ikkunat on urakan yhteydessä kunnostettu heloineen ja maalaustyöt viimeistellään. Talon vanhoista ovista alkuperäiset kunnostetaan ja maalataan, Tervonen kertoo.
Aiempien remonttien jäljiltä kirjastossa oli paljon umpiseiniä, mutta korjauksen yhteydessä tiloja on avattu lasiovilla ja väliseinissä olevilla ikkunoilla, jotta tiloista tulee valoisampia.
Tervonen kertoo, että kirjaston peruskorjaus ja korjauksen suunnittelu on ollut valtava hanke. Uudenkaupungin pääkirjastossa on lattiapinta-alaa 1 200 neliömetriä ja huonekorkeutta paikoin neljä metriä. Pelkästään Rauhankadun puoleinen osa talosta on 72 metriä pitkä.
– Tilojen peruskorjauksen suunnittelu alkoi vuonna 2020. Tiedossa oli, että talossa oli ollut jo pitkään sisäilmaongelmia, jonka vuoksi oli tarpeellista käydä sisäilmasta tehdyt tutkimukset huolella läpi, Tervonen kertoo.
Talon tiloja tutkinut homekoira merkkasi kaikki sisäkattojen ja seinien liittymäkohdat. Tervosen mukaan lämmöneristeiden ja muovien liittymissä oli epätiiviyskohtia.
– Rakenne ei siis ollut tiivis, joten sisäilmaongelmia pääsi syntymään. Lähtökohtana oli, että rakennuksen rakenteet tiivistetään perinnepahvilla ja yläpohjien osalta tiivistys tehtiin ullakon puolelle, Tervonen selventää.
– Talo oli korjattu 1970-luvun lopun ja 1980-luvun alun henkeen ja edellisen energiakriisin aikaan. En moiti sen aikaisia rakennusihmisiä, koska korjaus tehtiin oman aikakauden tietotaidon mukaan, Tervonen toteaa.
Tällä hetkellä kirjaston työmaalla urakoi pääasiassa timpureita. Rakennus Lehtosella on parhaimmillaan ollut omia työntekijöitä työmaalla 14.
– Keskimäärin Rakennus Lehtosella on ollut työmaalla omia työntekijöitä kahdeksan henkilöä. Lisäksi on maalareita ja myös muita aliurakoitsijoiden työntekijöitä, kuten putkiurakoitsijan, IV-urakoitsijan, sähkö- ja laatoitusurakoitsijan sekä mattourakoitsijan työntekijöitä, työmaapäällikkö Jalonen kertoo.
Jalonen on laskenut, että kirjastoon on laitettu seinissä ja katoissa käytettävää puupaneelia 10 kilometrin verran.
– Lattian ja katon rajoissa kulkevaa listaa on kolme kilometriä. Huoneet ovat isoja, joten niissä on reunoja kierrettäväksi, Jalonen lisää.
Rakennuksen alapohjaan on puhallettu puukuitueristettä ja aluslankut on vaihdettu, jotta rakenne on tukeva. Tiloihin on asennettu uusi syrjäyttävä ilmastointi. Peruskorjauksen viimeinen vaihe alkoi tammikuussa 2024.
– Raskain työvaihe oli lattioiden ja seinien koolaus, koska esimerkiksi Alisenkadun ja Rauhankadun kulmauksessa olevan huoneen katto heitti jopa 15 senttiä, Jalonen kertoo.
Remontin piti alun perin valmistua syksyllä 2023, mutta rakennuksen lattiasta löytyneet lahovauriot sekä ennakoitua suurempi työmäärä viivästyttivät hanketta.
– Minun näkökulmastani kaikki on mennyt hyvin ja työmaalla on ollut hyvä henki. Edessä on vielä ainakin loppujen puolipanelointien laitto, sisäovien asennus ja viimeistely sekä tapetointi. Tapetointityöt alkavat ensi viikolla, Tervonen sanoo.
Kirjaston pääovi pysyy samalla paikalla kuin aiemminkin eli aikuisten puolen kulku on myös jatkossa lähinnä Rantakatua olevasta ovesta. Asiakkaiden wc-tilat sijoittuvat kuisteihin, kuten aiemminkin. Aulaan tulee varausten noutopiste sekä omatoimilainaajien tilat.
– Vanhat sisäkatot säilyvät pääosin ja ne on puhdistettu ja maalattu pellavaöljymaalilla. Ison salin vanha lakattu katto on vain pesty. Rauhanpuiston puoleisiin tiloihin on tehty paneloitu alakatto, jotta rakennustekniikka saadaan piiloon, Tervonen kertoo.
Lainaustoimistoon tulevat asiakaspalvelutiski sekä kaksi kirjaston työntekijöiden työhuonetta. Aulasta oikealle tulee omatoimikirjasto ja lukusali. Omatoimialue erotetaan muista tiloista lasiovilla.
– Käytäville ja sisääntuloaulaan tulee vihertävää tapettia, Tervonen lisää.
Lainaustoimistosta vasemmalle tulee musiikkihuone, jonne sijoitetaan lainattavien kirjojen ja levyjen lisäksi myös sohvakalusto. Rantakadun puoleiseen isoon saliin eli entisiin lasten tiloihin tulee aikuisten kaunokirjallisuuden tilat.
– Aikuisten salista tulee yleisilmeeltään tummahko. Sen lattia on ruskeanpunaista linoleum-mattoa ja punaruskeaksi petsatun ja lakatun puolipaneelin yläpuolelle tulee siihen sävytetty paperitapetti, jossa on lehtikultakuvioita. Tapetti on käsin painettua ja talon aikakauteen sopivaa, Tervonen sanoo.
Lainaustoimistosta Rauhankadun puolelle kalustetaan taide- ja tietokirjojen tilat. Sen jälkeen Alisenkadun puoleisiin huoneisiin tulevat kotiseutuarkisto, lasten ja nuorten lainausosasto sekä henkilökunnan tiloja.
Rauhankadun puoleisiin kirjasaleihin on valittu neljää eri sävyä samasta tapettikuosista: sinertävää, vihertävää beigeä ja harmaata. Lasten ja nuorten osaston tapeteissa on eläimiä.
– Kirjaston työntekijöiden sisäänkäyntieteinen muutetaan lämpimäksi välitilaksi ja ulko-oven eteen pihalle tehdään uudet portaat kaiteineen, Tervonen listaa.
Kirjastossa on useita vanhoja kakluuneja, mutta ne eivät ole olleet käytössä yli 40 vuoteen. Urakan aikana ne huolletaan ulkoisesti.
– Kirjaston tiloihin on tavoitteena luoda 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alkupuolen tunnelmaa. Toivon, että ihmiset kokevat tilat juhlaviksi, mutta kodikkaiksi. Kyseessä on kuitenkin arvorakennus, joka on tehty kaikkia kaupunkilaisia varten, Tervonen summaa.
Remontin tarkkoja kustannuksia ei vielä tiedossa
– Vasta taloudellinen loppuselvitys paljastaa tilanteen
Moni uusikaupunkilainen on pohtinut kirjaston remontin venymisen syitä sekä esimerkiksi sitä, mitä nykyinen aikataulu tarkoittaa hankkeen budjetin kannalta. Kaivelimme arkistosta vanhoja tietoja urakka- ja hankintapäätöksistä.
Kirjaston sisätilojen purkutyöt alkoivat kesällä 2022. Purkutöitä tekivät Asbestmen Oy ja Rakennuspalvelu P. Ketola. Sisätilojen purkutöiden arvonlisäveroton hinta oli hankintapäätöksen mukaan noin 115 000 euroa.
Uusikaupunkilaisen Rakennus Lehtosen alkuperäiseksi urakkahinnaksi oli sovittu 1,4 miljoonaa euroa. Se sisälsi rakennustekniset työt, ilmanvaihto- ja sähkötyöt sekä vesi- ja viemärityöt. Tämän lisäksi tehdyt lisätyöt laskutetaan erikseen.
Kirjaston kalusteisiin ja muuttoon on varattu yhteensä 350 000 euroa. Summasta muuttoon varattu osuus on 30 000 euroa. Vuoden 2020 Uudenkaupungin Sanomien artikkelin mukaan kaupunki varasi ensimmäisen vuoden väistötilavuokraan runsaat 40 000 euroa, mutta vuokrasopimuksen todellinen hinta ei ole julkinen. Onko näissä hinnoissa pysytty, kun urakan aikataulu on venynyt?
– Remontin lopullinen hinta selviää, kun remontti valmistuu ja taloudellinen loppuselvitys on tehty, toteaa kaupungin kiinteistöpäällikkö Rami Arola.
Arola sanoo, että remontin arvioitu valmistumisaika on huhtikuun loppupuolella ja sen jälkeen käynnistyy kirjaston muutto.
– Vasta näiden jälkeen selviää esimerkiksi väistötilojen lopulliset kustannukset, Arola lisää.
Fakta
Pääkirjaston remontti
Pääkirjaston peruskorjauksen suunnittelu alkoi 2020.
Lähtökohtana olivat talon sisäilmaongelmat.
Alkuperäisen suunnitelman mukaan remontin kestoksi arvioitiin kahdeksan kuukautta.
Rakennus tyhjennettiin remontin alta kesällä 2020.
Kirjasto muutti väistötiloihin Rauhankadulle entisen pankin tiloihin.
Osa kirjaston materiaalista on ollut varastotiloissa koko remontin ajan.
Peruskorjaus alkoi ongelmien kartoituksella ja purkutöillä.
Sisäilmaongelmien syyksi paljastui muun muassa rossitilassa oleva orgaaninen maa-aines sekä ilmavuodot.
Pääurakoitsijana toimii uusikaupunkilainen Rakennus Lehtonen Oy.
Peruskorjaukseen varattiin 1,2 miljoonaa euroa.
Kalustehankintoihin oli budjetti erikseen.
Alkuperäisessä suunnitelmassa kirjaston irtaimistoon, kalusteisiin ja muuttoon varattiin noin 290 000 euroa, mutta summa on kasvanut hintojen kallistumisen myötä.
Alun perin väistötilojen vuokriin varattiin noin 40 000 euroa vuodessa.
Edellinen laajempi peruskorjaus rakennuksen sisätiloihin on tehty 1981–1983.
Rakennus on suojeltu.
Lähde: Uudenkaupungin kaupunki, lehden arkisto
Fakta
Pääkirjaston historia
Rakennus on alun perin rakennettu yhteislyseoksi.
Alisenkadun puoleinen vanhempi osa on rakennettu vuonna 1854.
Sen päähän on tehty vuonna 1885 osittain asuntona toimineet tilat.
Rauhankadun puoleinen laajennusosa valmistui vuonna 1895.
Rantakadun puoleinen pääty 1901.
Kirjasto tuli taloon 1957 ja aluksi talossa toimi myös kansalaisopisto.
