Turku-Uusikaupunki-junaradan perusparannuksen ratasuunnitelma tuodaan nähtäville alkuvuoden aikana. Tarkoituksena on, että ratasuunnitelma saadaan myös hyväksyttyä vuoden 2025 aikana. Junaradan perusparannuksesta ei kuitenkaan ole tehty toteutuspäätöstä. Investointiohjelmassa Turku-Uusikaupunki-radan perusparannuksen alustava kustannusarvio on 165 miljoonaa euroa. Samaan hankkeeseen on liitetty myös Raisio-Naantali-välisen rataosuuden perusparannus ja sähköistys. Näiden toimien on laskettu maksavan noin 15 miljoonaa euroa. Eli koko hankkeen kustannusarvio on tällä hetkellä 180 miljoonaa euroa.
Junaratoja ylläpitävä Väylävirasto tavoittelee tällä hankekokonaisuudella kahta asiaa. Toinen on turvata Uudenkaupungin tavaraliikenteen jatkuminen ja toinen on mahdollistaa Helsinki-Turku-kaukoliikenteen jatkaminen Raision kautta Naantaliin.
180 miljoonalla eurolla pystytään korjaamaan rataosan elinkaarensa päässä oleva päällysrakenne sekä muita yksittäisiä rakenteita, kuten rumpuja, siltoja ja lisätä ratapohjan kuivatusta. Samalla radan ylittäviä tasoristeyksiä poistetaan ja parannetaan, osalle tasoristeyksistä asennetaan valovaroituslaitteita. Lisäksi pehmeikkö alueilla parannetaan radan stabiliteettiä ja Raisio-Naantali-välille saadaan siis sähköistys.
Tasoristeysten poistamisella ja radan stabiliteetin parantamisella tavoitellaan pienempää turvariskiä sekä radalla liikennöivien että tienkäyttäjien osalta.
Turku-Uusikaupunki rata on peruskorjattava, mikäli kyseiselle välille toivotaan henkilöjunaliikennettä. Nykyisin radalla voidaan ajaa vain 60 kilometrin maksimituntivauhtia ja tämä on liian hidasta kyytiä kannattavalle matkustajaliikenteelle.
OSTOLIIKENNE UUDENKAUPUNGIN SUUNTAAN ON TRAFICOMIN SELVITYKSESSÄ MAHDOLLINEN
Viime viikolla Traficom julkaisi laajan raportin siitä miten rautateiden ostoliikenne tulisi järjestää 2030-luvulla. Ensimmäisessä vaihtoehdossa, missä olisi otettu huomioon alueiden toiveet liikenteen kehittämisestä, rakennettaisiin Varsinais-Suomessa ensin henkilöjunayhteys mm. Turun ja Naantalin välille. Tässä vaihtoehdossa liikenteen käynnistäminen edellyttäisi lisäkaluston hankintaa, mutta maltillisia infran kehitystoimia.
Toisessa vaihtoehdossa olisi ensimmäisen vaihtoehdon lisäykset ostoliikenteeseen tehty ja niiden jatkoksi liikenne laajenisi myöhemmin 2030-luvulla lisää, nyt myös Turun ja Uudenkaupungin välille. Nämä myöhemmät laajennukset edellyttäisivät merkittäviä parannuksia ratainfraan sekä kalustoinvestointeja.
Kolmas, huomattavasti edullisempi vaihtoehto olisi jatkaa pääosin nykyistä ostoliikennettä muutamilla lisäyksillä. Tämä vaihtoehto ei pidä sisällään julkista ostoliikennettä Turun ja Uudenkaupungin välillä.
Valtion nykyinen ostoliikenteen sopimuskausi päättyy vuoden 2030 loppuun. Etenkin muuttuneen EU-sääntelyn vuoksi tulevat valtion ostoliikenteen palvelut on jatkossa kilpailutettava.
Valtio on tähän asti neuvotellut ostoliikenteen palveluista suoraan VR:n kanssa ja VR on vastannut palveluista kokonaisvaltaisesti aina kaluston huollosta lipunmyyntiin asti.
Jatkossakin tarvitaan julkista ostoliikennettä, sillä kaikki junaliikenne ei ole kannattavaa.
Ostoliikenteen rinnalle tulee kuitenkin mahdollisesti myös paikallista paikallisjunaliikennettä. Hallitusohjelmaan on kirjattu että henkilöjunaliikenteen kilpailua on tarkoitus lisätä mahdollistamalla kunnille, kuntayhtymille ja alueille ostoliikenteen järjestäminen. Tätä tarkoitusta varten aiotaan perustaa julkinen kalustoyhtiö julkisesti tuetulle ostoliikenteelle.
Ostoliikenteen lisäksi rautateillä tulee olemaan myös markkinaehtoista liikennettä.
